Tutkimus: Merten pinta on noussut nopeimmin 2 800 vuoteen

Ilmastonmuutoksen lämpölaajentamat merenpinnat ovat nousseet ennätystahtia viime vuosisadalla. Uusin tutkimus varoittaa jopa yli 130 senttimetrin noususta vuosisadan loppuun mennessä.

ilmasto
Malediivien pääkaupunki Malé
Malediivien saarivaltio on kaikista maailman maista ehkä kaikkein alttein ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Saariryhmän keskikorkeus on 1,3 metriä ja korkeinkin kohta vain vähän yli kahden metrin korkeudessa. Kuvassa Malediivien pääkaupunki Malé.Shahee Ilyas

Kansainvälinen tutkimusryhmä mittasi paristakymmenestä paikasta maapallolla merten pinnannousua. Merien pinnat ovat nousseet viime vuosisadalla monta kertaa nopeammin kuin edeltäneiden 27 vuosisadan aikana, kertovat uudet tutkimukset.

Ilman ilmastonmuutosta merten pinta olisi tutkijoiden mukaan noussut vain 3-7 senttimetriä 1900-luvun aikana. Proceedings of the National Academy of Sciences (siirryt toiseen palveluun) -tiedejulkaisun mukaan merten pinta on noussut 1900-luvulla kuitenkin noin 14 senttimetriä.

Jatko riippuu ihmisestä

PNAS:n tutkimusten mukaan vuoteen 2 100 mennessä maailman merten pinta nousee 28-131 senttimetriä, riippuen siitä paljonko ilmastoa lämmittäviä päästöjä maailman ilmakehään päästetään. Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC on arvioinut, että pinta nousisi enimmillään hieman vähemmän, eli 28-98 senttimetriä.

Tutkijat vetävät yhtäläisyysmerkit ilmaston lämpenemisen ja merten pinnannousun välille. Rutgersin professorin ja tutkimuksen päätutkijan Bob Koppin mukaan ei ole epäilystäkään, etteikö 1900-luku olisi ollut nopeimman merenpinnan nousun aikaa.

– Sen takia, että 1900-luvulla fossiiliset polttoaineet ovat nostaneet maapallon lämpötilaa, Kopp sanoi The Guardianille (siirryt toiseen palveluun).

Maapallon keskilämpötila on noussut noin asteen verran esiteollisesta ajasta 1800-luvun loppupuolelta. Meren pintaa nostaa sekä jäätiköiden sulaminen että meren lämpölaajeneminen. IPCC on arvioinut, että merenpinnan nousu kiihtynee ja jatkuu vuosisatoja. Kuinka paljon nousu on, riippuu siitä, miten paljon kasvihuonekaasuja maapallon ilmakehään päästetään jatkossa esimerkiksi teollisuudesta, liikenteestä ja maataloudesta.

Lähteet: Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America, The Guardian, Ilmatieteenlaitos