Kemin kouluverkkoselvitys: Tarvitaan rahaa, remontteja ja päätöksiä

Kattava selvitys ei tarjoa yhtä tai kahta vaihtoehtoa sille, missä kemiläislapset tulevina vuosina ja vuosikymmeninä käyvät kouluaan. Se on kuitenkin selvää, että rahaa koulu- ja päiväkotihankkeisiin tarvitaan – kaikissa vaihtoehdoissa yli parikymmentä miljoonaa.

päivähoito
Kemin Takajärven koulu auringonpaisteisena talvipäivänä.
Antti Heikinmatti / Yle

Koulutoimen tekemä laaja selvitys Kemin kouluverkon tulevaisuudesta tarjoaa peräti seitsemän vaihtoehtoa sille, mitä kouluja ja päiväkoteja kaupungissa on tulevina vuosikymmeninä.

Vaihtoehtojen kirjo yltää niinsanotusta nollavaihtoehdosta – eli siitä että nykyiset koulut ja päiväkodit säilyvät ja korjataan – siihen, että kaupunkiin jää vain yksi ykkösestä ysiin yltävä yhtenäiskoulu sekä viisi alakoulua kaupunginosiin. Osassa vaihtoehdoista on vieläpä kaksi tai kolme alavaihtoehtoa.

– Liikkuvia osia on paljon. Mutta tässä halutaan osallistaa kaupunkilaiset pohtimaan asiaa. Mikä on lähikoulu? Mikä on oikea koulun koko? Miten kaupungin muu kehitys vaikuttaa asioihin? listaa koulutuslautakunnan puheenjohtaja Juha Taanila.

– Tämä antaa suuntaviivoja koko kaupungin kehittämiseen, ei vain koulutoimeen.

Kaupunkilaisten osallistamista päätöksentekoon on sekin, että selvitys tulee kommentoitavaksi netin otakantaa.fi -palveluun. Suunnitelmaa on määrä tiivistää erilaisten kuulemisten ja käsittelyjen kautta ja valmis esitys on vuoden lopulla.

Ensimmäinen yleisötilaisuus kouluverkkoselvityksestä on tiistaina 23.2. kello 18.

Neliöitä on, mutta ei siellä missä tarvitaan

Kouluverkkovaihtoehtoja on laadittu sitä silmällä pitäen, että lasten määrä vaihtelee ja muuttuu kaupunginosissa hyvin eritahtisesti. Kouluneliöitä on nytkin, mutta ne eivät ole siellä, missä niitä eniten tarvittaisiin.

Esimerkiksi keskusta-alueella päiväkoti- ja kouluikäisiä on väestöennusteen mukaan viiden tai kymmenen vuoden päästä jopa satoja nykyistä enemmän. Samalla aikajänteellä lapsimäärän ennustetaan alenevan Kivikolla selvästi ja Syväkankaalla ja Hepolassa hieman loivemmin.

Pelkästään demografisin perustein selvitystä ei ole sentään laadittu.

Päälinjoina on muun muassa se, että päiväkodit ja esiopetus halutaan mahdollisimman tiiviisti koulujen yhteyteen. Myös kuljetustarve halutaan tulevaisuudessa minimoida, kertoo työryhmän puheenjohtaja, Takajärven koulun johtaja Piia Hulkkonen.

Liikkuvia osia on paljon. Mutta tässä halutaan osallistaa kaupunkilaiset pohtimaan asiaa. Mikä on lähikoulu? Mikä on oikea koulun koko?

Juha Taanila

– Toivotaan, että päästäisiin kaupunkilaistenkin avulla tasapuoliseen ratkaisuun. Realismia tuskin on se, että jatkossakaan jokaisessa kaupunginosassa olisi koulu ja päiväkoti, Hulkkonen sanoo.

Remonttitarve on huutava ja syö miljoonia

Edullisimmassa vaihtoehdossa investointitarpeeksi lasketaan vajaa 25 miljoonaa euroa, kalleimmassa rahaa tarvitaan vielä kymmenkunta miljoonaa enemmän. Tätä voi suhteuttaa siihen, että Kemin kaupungin kokonaisinvestointimäärä on pyörinyt puolenkymmenen miljoonan luokassa.

– Tulevaisuuden Kemissä soteratkaisujen jälkeen budjetti on noin 80 miljoonaa euroa ja velkaa on noin 90 miljoonaa euroa, suhteuttaa koulutoimenjohtaja Anu-Liisa Kosonen.

Selvityksen perusteella varsin moni kaupungin koulutoimen tai päivähoidon käytössä oleva kiinteistö on kuitenkin vähintäänkin peruskorjauksen tarpeessa. Kiireellisin tilanne on Karihaarassa, Takajärvellä, Koivuharjulla ja Kaivolinnan päiväkodissa.

– On selvää, että investoinnit ovat niin suuret, että tässä puhutaan vähintään kymmenen vuoden aikajänteestä, Kosonen sanoo.

Jokaisesta mahdollisesta investointipäätöksen ratkaisee luonnollisesti valtuusto erikseen tapauskohtaisesti. Kattavasta selvityksestä uskotaan olevan kuitenkin apua siinä, että asioita pystyttäisiin tarkastelemaan hieman vaalikautta pitemmällä perspektiivillä.