Korkeakosken koulussa kamppaillaan sisäilmaongelmien kanssa – "pahvikoulu" halutaan purkaa

Korkeakosken koulussa on havahduttu sekä oppilaiden että henkilökunnan sairastumisiin Kotkassa. Monet oireet voisivat selittyä niin sanotun pahvikoulun sisäilmaongelmilla. Kouluun perustettiin viime syksynä sisäilmatyöryhmä kartoittamaan tilanteen vakavuutta.

Korkeakoski, Kotka
Pahvikoulu ja kivirakennus Korkeakoskella
Mari Pekkanen / Yle

Korkeakosken koulurakennukset ovat olleet ongelmallisia. Vuonna 1935 rakennettu kivirakennus vei ehkä jopa huomiota niin sanotun pahvirakennuksen ongelmilta. Kun kivikoulun ilmanvaihto saatiin parempaan kuntoon, kiinnittyi huomio 1950-luvulla valmistuneeseen koulurakennukseen.

Viime syksynä kouluun tuli uusia työntekijöitä, jotka reagoivat vahvasti koulun sisäilmaan. Silloin myös pitempään talossa työskennelleiden hälytyskellot soivat. Sisäilmasta reagoivien oireet ovat olleet rehtori Joni Häkkisen mukaan moninaiset.

– Silmät ovat punaiset ja tuntuvat hiekkaisilta, limakalvot ovat ärtyneitä, nenät vuotavat, monilla on ylähengitystieinfektioita, jotkut ovat joutuneet käyttämään astmapiippua. Henkilökunnassamme on vain muutama ihminen, joka ei ole näitä kokenut, Häkkinen kertoo.

Voi toki olla, että olemme vain jo tottuneet toimimaan ja elämään tilanteen kanssa.

Joni Häkkinen

Oppilaat harvemmin puhuvat oireista, mutta kotiväen kautta viesti kulkeutuu kouluun. Rehtori Joni Häkkisen mukaan oppilaatkin ovat lääkkeisiin joutuneetturvautumaan, eikä koulussa ole helppo olla.

Kouluun perustettiin viime syksynä sisäilmatyöryhmä kartoittamaan tilanteen vakavuutta. Työryhmän perustamisesta tiedotettiin koteja, joista puolestaan saatiin tietoa lasten oireilusta.

– Tällä hetkellä tilanne ei ole valtavan akuutti. Mutta voi toki olla, että olemme vain jo tottuneet toimimaan ja elämään tilanteen kanssa, Häkkinen pohtii.

Sairastelukierre loppui koulua vaihtamalla

Korkeakosken koulun vanhempaintoimikunnan puheenjohtajan Marjo Korpelan kotona sisäilmaongelmiin havahduttiin, kun kaksi lapsista vaihtui koulua ja sairastelukierre loppui.

Nyt ollaan siinä tilanteessa, että jotain täytyy alkaa tapahtua. Tekemättä ei voi enää olla.

Joni Häkkinen

– Kummallakaan ei ole ollut koulun vaihtamisen jälkeen yhtään hengitystieinfektiota syys- eikä kevätlukukaudella. Aiemmin sairasteluja on voinut olla viisikin per vuosi. Korkeakoskella koulua käyvä nuorin lapsi sairastaa useammin, Korpela kuvailee.

Korpelan mukaan monessa perheessä on sairasteltu paljon. Hengitystieinfektiot ovat yleisimpiä, päänsärkyjä on ollut reilusti ja joillain astma on pahentunut, jonka myötä lääkitystä on jouduttu lisäämään.

– Pitempien lomien aikana päänsärkykohtauksia ei ole ollut ja astmapiippuakaan ei ole välttämättä tarvittu. Toki kouluissa sairastetaan muutenkin paljon. Mutta vanhempien lasten osalta muutos on ollut niin suuri, että olen alkanut epäillä oireiden johtuvan nimenomaan koulun sisäilmaongelmista, Korpela jatkaa.

Pahvikoulu purkuun – tilalle uudisrakennus

Rehtori kansliassaan
Joni Häkkisen mukaan pahvikoulu tulisi purkaa kokonaan ja tehdä uudisrakennus tilalle.Mari Pekkanen / Yle

Kotkan kaupunki harkitsee niin sanotun pahvikoulun purkamista ja kivirakennuksen peruskorjausta. Päivitettyyn hankesuunnitelmaan on rehtori Joni Häkkisen mukaan kirjattu, että pahvikoulu ei ole peruskorjaamiskelpoinen, vaan tilalle tehtäisiin suunnitelman mukaan uudisrakennus.

– Toivomme, että koulun suhteen tehdään järkeviä ja kauaskantoisia ratkaisuja. Selityksiä haluamme siitä, mikä sisäilmassa ja rakennuksissa on ongelmana. Pysymme kärsivällisinä, mutta samalla toivomme että jotain alkaa oikeasti tapahtua, Häkkinen kertoo.

Kun remontti joskus tulevaisuudessa pääsee alkamaan, voi Korkeakosken koululaisilla olla edessä parakkikomennus. Parinsadan oppilaan kouluun tulee jo nyt lapsia laajalta säteeltä: Hurukselasta ja Laajakoskelta muiden muassa. Alueella ei ole sellaisia tiloja, jotka voisivat toimia väistötiloina.

– Sellaista väistötilaa, joka olisi meidän koulun kannalta sopivan kokoinen ja toimisi yhteyksien kannalta hyvin, ei yksinkertaisesti löydy. Parakkikoulu taitaa olla varteenotettavin vaihtoehto meille, Häkkinen pohtii.

Vaikka aikataulu on vielä avoinna, ollaan Korkeakoskella varovaisen optimistisia tulevaisuuden suhteen. Joni Häkkinen on toiminut koulun rehtorina kymmenen vuoden ajan ja odottanut, monen muun kaupungin työntekijän tavoin, jotain tapahtuvan.

– Odottaminen on värittänyt meidän arkea omalla tavallaan jo pitkään. Nyt ollaan siinä tilanteessa, että jotain täytyy alkaa tapahtua. Tekemättä ei voi enää olla, Häkkinen päättää.