Kebnekaisen länsireitistä halutaan tehdä turvallisempi sherpojen avulla

Ruotsin korkeimmalle huipulle Kebnekaiselle vievän vaellusreitin turvallisuutta ja turistiystävällisyyttä halutaan parantaa. Katseet on käännetty Nepaliin ja sherpojen suuntaan, mutta kantajia reitille ei sentään olla tuomassa.

Ulkomaat
Kebnekaise (saam. Giebmegáisi tai Giebnegáisi) on Ruotsin korkein tunturi. Korkein huippu Sydtoppen on 2014 metriä
Kebnekaise on suosittu vaelluskohde.Pekka Varis

Pohjois-Ruotsin tunturialueiden korkein huippu Kebnekaise voi tulevaisuudessa olla entistä useamman retkeilijän saavutettavissa.

Huipulle vievä länsireitti on nykyisellään liian haastava osalle retkeilijöistä, joten huipulle pääsyä halutaan helpottaa rakentamalla reitille polkua ja tarvittaessa rappusia. Länsireitti on Kebnekaisen nousureiteistä helpompi, mutta silläkin on jyrkkiä ja lohkareisia kohtia.

Norrbottenin lääninhallituksen yksikönpäällikkö Kjell Sundvall pitää todennäköisenä, että reitille töihin tuodaan vuoristoammattilaisia, eli nepalilaisia sherpoja.

– Norjassa on käytetty menestyksellä menetelmää, jossa reitillä olevia irtolohkareita ja kiviä käyttämällä on rakennettu reitistä helppokulkuisempi. Vuoristoalan yritykset ovat käyttäneet tässä työssä sherpoja, jotka ovat näissä hommissa todellisia ammattilaisia, Kjell Sundvall sanoo SR Norrbottenin haastattelussa (siirryt toiseen palveluun).

Sundvallin mukaan kovin moni yritys ei pysty työskentelemään vaikeissa tunturioloissa. Kebnekaisen Sydtoppen kohoaa merenpinnasta 2097 metrin korkeuteen ja sinne vaeltaville sattuu toisinaan vakaviakin onnettomuuksia haastavien olosuhteiden yllättäessä.

SR Norrbottenin mukaan rahoitus hankkeelle on jo selvä, mutta Norrbottenin lääninhallitus käy vielä neuvotteluja urakan toteuttamisesta siihen pystyvien tahojen kanssa.

Sherpat ovat vähemmistökansa, jotka tunnetaan erityisesti Himalajan vuoristoalueen oppaina ja kantajina. Heitä asuu Nepalin lisäksi Tiibetissä, Bhutanissa ja Intiassa.