yle.fi-etusivu

Liian hyvä koulutus työhön? Professorin mukaan korkeasti koulutettu on kultakaivos

Akateemisten alojen työttömyyteen liittyy myyttejä kuten se, että korkeasti koulutettu ei motivoidu työhön, jossa pärjää vähemmälläkin koulutuksella. Liian hyvä koulutus voi olla este työllistymiselle vain silloin, jos henkilöstöpolitiikkaa ohjaavat ennakkoluulot ja väärä tieto, sanoo sosiaalipolitiikan professori.

Kotimaa
Tohtorin hattuja
Yle

Viime kesänä Tohtoriverkoston (siirryt toiseen palveluun) perustaneen Miia Kososen mukaan elämme maailmassa, jossa jokaisen työntekijän ammattialasta riippumatta on jatkuvasti pidettävä ammattitaitoaan ja osaamistaan yllä. Tohtoriverkosto on tarkoitettu kaikille, jotka ovat kiinnostuneita tohtoreiden urakehityksestä.

– Koulutus on siihen yksi keino, työssä oppiminen toinen ja avoimet oppimisyhteisöt kolmas. Ei ole olemassa liian hyvää koulutusta. Tämä on sama kuin sanoisi, että jollakulla on liian hyvät käytöstavat tai liian taitavaa viestintää.

Erilaisten töiden vastakkainasettelu ei ole Kososen mielestä kovin olennainen, kun työura muodostuu monista pienistä puroista.

Tämä kuuluu sarjaan työelämän myytit.

Pertti Koistinen

– Välillä tehdään hommaa X, välillä asiantuntijatyötä Y, välissä voi olla lyhyitä työttömyysjaksoja. Työnantajan roolissa en ole ollut, mutta joskus kuulee sanottavan, että korkeakoulutetut eivät välttämättä sitoudu yhtä vahvasti työpaikkaan, joka ei ole omaa alaa, sanoo Kosonen.

– Tämäkin on hieman hullunkurinen ajatus, koska nykyisessä työelämässä tehtävästä riippumatta sitoudutaan ennen kaikkea ihmisiin ja verkostoihin eikä tiettyyn yritykseen. Kukaan ei voi olettaa enää tekevänsä elämänmittaista työuraa saman työnantajan palveluksessa.

Moni asia antaa mahdollisuudet työmotivaatiolle

Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreimmassa työllisyyskatsauksessa (siirryt toiseen palveluun) työttömyys lisääntyi erityisesti korkeasti koulutetuilla, kun verrataan vuoden 2016 tammikuuta edellisen vuoden vastaavaan aikaan. Korkeasti koulutettuja työttömiä on Suomessa noin 50 000.

Sosiaalipolitiikan professori Pertti Koistisen mukaan ajatus akateemisen työntekijän ja perusduunin kohtaamisessa perustuu usein ajatukseen, että tehtävään sopimattomat ja ylipätevät hakeutuvat pian toisiin tehtäviin.

Hylkäämällä hyvin koulutetut työnantaja jättää käyttämättä myös siihen sisältyvän työn tuottavuuslisän.

Pertti Koistinen

– Toisaalta myös oletetaan, että henkilöt jotka eivät ole sitoutuneita työolosuhteisiin, voivat myllertää työyhteisöä myös sosiaalisesti. Tämä kaikki on kuitenkin järjenvastaista siinä mielessä, että hylkäämällä hyvin koulutetut työnantaja jättää käyttämättä myös siihen sisältyvän työn tuottavuuslisän.

Monesti myös oletetaan, että korkeasti koulutettu ei motivoidu työhön, jossa pärjää vähemmälläkin koulutuksella.

– Tämä kuuluu sarjaan työelämän myytit. Jos katsotaan esimerkiksi sitä miten hyvin koulutettujen luokka, yliopistojen pätkätyöläiset, ovat joustaneet työorganisaatioiden muutoksiin, niin väite voisi olla juuri päinvastainen. Hyvä ammattitaito, laaja osaaminen, ja hyvä itsetunto antavat mainiot mahdollisuudet työmotivaatiolle, summaa Pertti Koistinen.

Voiko liian hyvä koulutus olla este työllistyä?

– Tämä väite pitää paikkansa vain silloin, jos työpaikan valintaa ja henkilöstöpolitiikkaa ohjaavat ennakkoluulot ja väärä tieto. Parhaimmillaanhan kyse on kultakaivoksesta.

"On tuijotettu pelkästään tutkintoja tai tutkintojen puuttumista"

Suomessa ei ole aiemmin ollut foorumia, joka kytkisi eri alojen tohtoreita, tutkijoita, yrittäjiä, jatko-opiskelijoita ja uraneuvojia yhteen 24/7-periaatteella. Tieto ja tuki on ollut Tohtoriverkoston perustaneen Miia Kososen mukaan erilaisten välikäsien ja virallisten portaiden takana.

– Nyt meillä on suora yhteys toisiimme. Tohtoriverkosto on sateenvarjo eri alojen osaajille ja ammattilaisille, tämä on uudenlainen tapa luoda työtä. Tavoitteena on tehdä alusta, jossa lähdettäisiin myymään tohtoreiden osaamista suoraan tietyn ongelman ratkaisemiseen. Puhun asiantuntijapankista, tällaisia yhteisöjä on kasvamassa sosiaalisen median maailmassa.

Jotkut täydentävät osaamistaan ja jotkut hankkivat uuden koulutuksen johonkin niin sanottuun perusduuniin.

Pertti Koistinen

Osa Tohtoriverkoston alkuperäisporukasta on saanut töitä. Kosonen kertoo, että somen verkostoissa aktiiviset ja passiivisemmat kaudet vuorottelevat kunkin elämäntilanteen mukaan.

– Siinä on korjattavaa, että on tuijotettu pelkästään tutkintoja tai tutkintojen puuttumista, kun pitäisi tuijottaa työntekijän valmiuksia oppia ja kehittyä jatkuvasti.

Saija Huttunen Kajaanin TE-palveluista kokee, että akateemisesti koulutetut työnhakijat ovat aktiivisia.

– He ovat myös motivoituneita, avarakatseisia työnhaussa ja halukkaita omien työllistymismahdollisuuksien kehittämisessä. Jotkut täydentävät osaamistaan ja jotkut hankkivat uuden koulutuksen johonkin niin sanottuun perusduuniin. Työssään he voivat katsoa asioita kehittämisnäkökulmasta, sanoo Huttunen.

Kainuussa korkeasti koulutettujen työttömyys on ollut nousussa (siirryt toiseen palveluun) koko 2000-luvun ajan.

Päivitetty 25.2.2016 klo 9:47: Korjattu Miia Kososen toista sitaattia. Aiemmin sitaatissa luki "korkeakoulutetut eivät välttämättä sitoudu oman alan työpaikkaan yhtä vahvasti", vaikka kyse oli juuri töistä, jotka eivät ole oman alan töitä.