Nuoret radikaalit protestoivat Saamelaiskäräjien järjestäytymiskokouksessa

Saamelaiskäräjien utsjokelainen jäsen Aslak Holmberg käveli käräjien järjestäytymiskokoukseen tiistaina päällään nurinpäin käännetty saamenpuku. Inarilainen Neeta Jääskö taas esiintyi nurinpäin käännetty verkalakki päässään. Saamenpuvun nurinpäin kääntäminen on saamelaiskulttuurissa laajalti tunnettu protestin merkki.

Sápmi
Aslak Holmberg
Aslak HolmbergYle
Aslak Holmberg

Saamelaiskäräjien järjestäytymiskokouksessa nähtiin protesti.

Syksyn vaaleilla valittu uusi Saamelaiskäräjät kokoontui ensimmäiseen kokoukseensa eilen tiistaina saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa.

Neeta Jääskö 23.2.2016
Neeta Jääskö 23.2.2016Yle

Kaksi nuorinta Saamelaiskäräjien jäsentä osoittivat mieltään kokouksen alussa. Utsjokelainen Aslak Holmberg käveli istumapaikalleen nurinpäin käännetty saamenpuku yllään ja inarilainen Neeta Jääskö käännetty verkalakki päässään. (video (siirryt toiseen palveluun)).

Saamenpuvun nurinpäin kääntäminen on saamelaiskulttuurissa laajalti tunnettu protestin merkki.

Holmberg: Tämä kokous ei ole laillinen

Aslak Holmberg pyysikin välittömästi kokouksen lailliseksi toteamisen kohdalla puheenvuoron. Hänen mielestään Saamelaiskäräjien järjestäytymiskokous ei ollut laillinen. Tällä Holmberg viittasi syksyn saamelaiskäräjävaalien tapahtumiin.

Syksyn saamelaiskäräjävaaleista tehtiin saamelaiskäräjien hallitukselle viisi oikaisuvaatimusta. Ne koskivat 93 henkilöä, jotka korkein hallinto-oikeus päätti hyväksyä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon, toisin sanoen äänioikeutetuiksi ja vaalikelpoisiksi, saamelaiskäräjien tahtoa vastaan.

Saamelaiskäräjien hallitus päätti marraskuussa hyväksyä oikaisuvaatimukset ja järjestää uudet vaalit. Hallituksen päätöksestä on kuitenkin mahdollista valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja KHO saikin 26 valitusta päätöksestä. KHO hyväksyi valitukset ja kumosi Saamelaiskäräjien hallituksen päätöksen järjestää uudet vaalit.

Holmberg ei hyväksy tätä.

– Valtio on rikkonut meidän lakiamme vastaan ja vaikuttanut vaalien tulokseen. Se vaikuttaa niihin ihmisiin, jotka istuvat tämän pöydän ympärillä. Mielestäni tämä kokous ei ole laillinen. Meidän täytyy miettiä, mikä on meidän oikeusymmärryksemme ja mikä on Suomen valtion oikeusymmärrys, Holmberg lausui heti kokouksen alkuun.

– Suomen valtio yrittää vaikuttaa saamelaisten itsehallintoelimeen. Se hyväksyi tänne äänestäjiä, joita saamelaiskäräjät ei hyväksynyt. Se toimii täysin vastoin Saamen kansan näkemystä. En voi hyväksyä sitä, että valtio yrittää tällä tavoin tuhota meidän itsehallintoelimemme.

Jääskö säikähti käräjien vanhimman jäsenen avauspuheenvuoroa

Neeta Jääskö 23.2.2016
Neeta Jääskö 23.2.2016Yle

Toinen nuori Saamelaiskäräjien jäsen, inarilainen Neeta Jääskö, esiintyi kokouksen alussa nurinpäin käännetty verkalakki päässään. Hän oli kauhistunut vanhimman jäsenen, inarilaisen Kari Kyrön kokouksen avauspuheenvuorosta (video (siirryt toiseen palveluun)).

– Säikähdin puheenvuoroa. Olen suorastaan tuohtunut siitä, millaisia näkemyksiä kokouksen avanneella henkilöllä on saamelaiskulttuurista ja perinteisistä elinkeinoista. Se oli pelottavaa ja surullista kuultavaa, inarilainen Jääskö sanoo.

Kari Kyrö puhui puheessaan saamen kielten tilanteesta, ILO-sopimuksesta ja saamelaismääritelmästä. Lopuksi hän kiitti Suomen valtiota saamelaisille annetuista oikeuksista.

Kari Kyrö
Kari Kyrö avasi kokouksen.Pirita Näkkäläjärvi / Yle

Kyrön mielestä hänet on ymmärretty tahallaan väärin.

– Kannan vastuuni siinä, kun olen avaamassa Saamelaiskäräjiä, että puheen sisältö on hyvin saamelaismyönteinen, kuten oma asenteenikin on. Tämä tuntuu kummalliselta. Onko siellä menossa joku kummallinen lietsonta? Kyrö kysyy.

Vuoden saamelainen: ČSV-henkeä

Outi Länsman
Vesa Toppari / Yle

Vuoden 2015 saamelaiseksi valittu Outi Länsman oli seuraamassa Saamelaiskäräjien järjestäytymiskokousta paikan päällä.

Länsmanin mielestä kokouksen alussa oli hyvin erityinen henki, minkä hän näki ČSV-henkenä. (video (siirryt toiseen palveluun)) ČSV-termiä on käytetty 70-luvulta lähtien. Kirjainlyhenne tulee pohjoissaamenkielen sanoista "Čájet Sámi vuoiŋŋa", mikä tarkoittaa suomeksi "Näytä saamelaista asennetta".

– Kokouksessa huomasimme, kuinka nuoret jäsenet uskalsivat sanoa ja puhua kovista aiheista, Outi Länsman selittää.

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus