1. yle.fi
  2. Uutiset

Karaokeisännät paljastavat baarilaulannan karskit taustat: Ujoa kansaa heruteltiin topless-karaokella, liian hyvä laulaja pilasi illan

Karaoke saapui Suomeen 1980-luvulla ja saavutti nopeasti kansan suosion. Tosin ensin sekä asiakkaat että baarinpitäjät epäilivät, onko epävireisestä julkilaulannasta mihinkään – kuppilat heittivät asiakkaita jopa pihalle, jos nämä ryhtyivät veisaamaan.

musiikki
YLE Keski-Suomi / Jarkko Riikonen

Harva olisi uskaltanut lyödä vetoa sen puolesta, että karaoke leviää Suomeen kulovalkean tavoin, mutta toisin kävi. Suomessa on laulettu karaokea liki 30 vuotta, eikä loppua näy.

– Vuosi oli joko 1988 tai -89, kun minua pyydettiin ensimmäistä kertaa vetämään karaokeiltoja. Sillä tiellä olen edelleen, vaikka toimenkuva onkin matkan varrella muuttunut, kertoo Suomi-karaoken pioneeri, Powerviihteen toimitusjohtaja Markku Hintsanen.

Hintsasen tie vei karaokeiltojen vetämisestä karaokelevyjen tuottajaksi, laitekauppiaaksi ja MM-tapahtumajärjestäjäksi.

– Asiakkaat alkoivat kysellä juttua, jossa lauletaan, joskus 1990-luvun alussa. Aloin ottaa asiasta selvää ja silloin törmäsin karaokeen ensimmäisen kerran, muistelee DJ, radioääni ja ohjelmatoimistoyrittäjä Markku Karetjoki, taiteilijanimeltään Make-setä.

– On siitä varmaan 25 vuotta, kun ensimmäistä kertaa kävin laulamassa karaokea jossain lahtelaisessa soittoruokalassa. Taisi olla Isoisän olkihattu tai joku muu klassikko. Ei siinä kovin kauaa mennyt, kun olin jo vetämässä karaokeiltoja, kuvailee Turo's Hevi Gee-yhtyeestä tuttu Ari Hukkanen karaokeuransa alkua.

Kaikilla kolmella on takana jo yli 25 vuoden ura karaokeammattilaisina – karaoke on tullut jäädäkseen, uskovat ammattilaiset.

Suomalaiset levyt käynnistivät buumin

Aluksi karaokea laulettiin vain englanniksi, sillä suomenkielisiä levyjä ei ollut. Tilanne muuttui, kun ensimmäinen suomalainen karaokelevy julkaistiin 1991.

– Julkaisimme oman levymme seuraavana vuonna, ja kysyntä oli niin kovaa, että siirryin samalla tuotantopuolelle, selvittää Hintsanen.

Asiakkaat alkoivat kysellä sitä sellaista juttua, jossa niinkuin lauletaan.

Markku Karetjoki

– Muistan aina, kun ajoin DJ-keikalle ja juttelin samalla puhelimessa pankinjohtajan kanssa, että nyt pitäisi saada rahaa, kun pitää ostaa laulukoneet. Se vaati selittämistä, mutta pankinjohtaja myöntyi, kertoo Karetjoki.

Aluksi kotimaisille levyille tehtiin perinteisiä iskelmäklassikoita, mutta pian oli suomirockin vuoro, vaikka vastaanotto olikin paikoin penseä.

– Yhdessä baarissa omistaja sanoi, mitä helvettiä oikein tyrkytät, mutta otti kuitenkin levyn kokeeksi. Kolmen viikon päästä hän halusi lisää samaa tavaraa, kun huomasi, että rokkilevyt toivat baariin uusia karaokelaulajia, naureskelee Hintsanen.

Lama koetteli myös karaokea

1990-luvun lama iski Suomeen lekan lailla. Kaikilla aloilla meni huonosti, ja kansa kaikkosi ravintoloista.

– Kun ravintoloilla alkoi mennä huonosti, karsittiin kaikesta – myös karaokesta, ja se sai aika huvittaviakin muotoja, kertoo Hintsanen.

Uusi nousu alkoi lähiöistä.

Markku Hintsanen

– Järjestimme topless-karaokea. Painettiin pitkin Suomea topless-tytön kanssa. Minä hoidin tekniikan, hän laulattamisen ja keikkaa riitti, muistelee Karetjoki.

Karaoke ei vastoin odotuksia suostunut kuolemaan, sillä kansan syvät rivit olivat ottaneet sen omakseen.

– Uusi nousu alkoi lähiöistä. Karaoke säilyi lähiökuppiloissa vetonaulana ja nousi sieltä uuteen kukoistukseen, sanoo Hintsanen.

Kyllä kansa tietää

Suomalaisten karaokelevyjen tekijöillä oli alusta pitäen selvät sävelet siitä, mitä levyille valitaan. Asiantuntemus oli hankittu esimerkiksi tiskijukkina, jotka tunsivat suomalaisen musiikkimaun.

– Niitä biisejä, joita bändit veivasivat lavoilla, joita soitettiin levyiltä ja kuuli radioista. Kaikille tuttuja suomalaisia lauluja, selittää Hintsanen.

Biisit valittiin tavallisen kuluttajan maun mukaan.

Markku Hintsanen

Ei siis ole sattumaa, että suomalaisen iskelmän suuret klassikot löytyvät myös karaokesuosikkien listalta.

Satumaa on Satumaa ja sitten tietysti Lapin kesä. Kaikki tietävät, mistä lauluista puhutaan, sanoo Karetjoki.

Lumi teki enkelin eteiseen kuuluu ehdottomasti tälle listalle. Lisäksi_ Kotiviini, Aikuinen nainen_ sekä Hengaillaan, muistuttaa Hukkanen.

Kaikkien kolmen mielestä suomalaisilla on hyvin perinteinen maku. Samat kestohitit, jotka olivat laululistojen kärjessä 90-luvun alussa ovat siellä edelleen.

– Toki näitä uudempiakin tulee, niinkuin vaikka Jenni Vartiaisen hitit. Vasta aika näyttää tuleeko niistä ikivihreitä, toteaa Hukkanen.

Karaokeisäntä on ensin viihdyttäjä, vasta sitten laulaja

Kun karaokebuumi levisi Suomen joka kolkkaan, alettiin miettiä, että millainen on hyvä karaokeisäntä tai -emäntä. Ohjelmatoimiston vetäjällä on selvä mielipide.

– Ei isäntä tai emäntä laulamaan mene vaan viihdyttämään. Tärkeintä ei ole laulaa itse vaan saada ihmiset laulamaan, sanoo Karetjoki.

Tärkeintä on se, että saa ihmiset mukaan.

Ari Hukkanen

Pitkän linjan karaokeisäntä on kuitenkin sitä mieltä, että laulutaito on eduksi.

– Minun mielestäni tässä hommassa pitää osata laulaa, mutta tärkeintä on se, että saa ihmiset mukaan. Ei se passaa, että lakonisesti lausahtaa, että nyt laulaa Matti ja sitten Teppo vaan täytyy olla huumoria ja tilannetajua, sanoo Hukkanen.

Hienoa, että viimein saa laulaa!

Aluksi ihmeteltiin sitä, miten ujoina pidetyt suomalaiset oikein saataisiin laulamaan, mutta ongelma ratkesi kuin itsestään.

– Se kävi sillä lailla jännästi, että kun joku uskalsi laulaa ja toinen kuunteli vieressä, että kyllä minäkin tuon osaan ihan yhtä hyvin kuin kaveri. Tämä tavallaan ruokki sitä, että jokainen laulaa omalla äänellään, pohtii Hintsanen.

Jos ei äänen tarvinnut olla Olavi Virran luokkaa, ei sävelpuhtaudellakaan ollut aina väliä.

Parhaimmillaan se on silloin, kun 20-vuotias taputtaa 80-vuotiaalle laulajalle ja päinvastoin.

Markku Karetjoki

– Olimme kerran bändin kanssa keikalla Raumalla. Naapuripubista kuului tavattoman epävireistä laulua. Laulajat vaihtuivat, mutta kaikki vetivät nuotin vierestä. Ajattelin, että käynpä minäkin laulamassa ja vetäisin puhtaasti nuotilleen, aloittaa Hukkanen.

– Yleisö oli niin hiljaa, että oikein ahdisti. Luimistelivat vaan siellä pöydissään, että tulit pilaamaan illan. Seuraava laulaja oli taas paikallisia ja veti tutusti nuotin vierestä ja sai taas mahtavat aplodit, nauraa Hukkanen.

Jotkut ravintola-asiakkaat olivat sitä mieltä, että karaoke lisäsi ravintoloiden viihtyisyyttä.

– Yksi ukko tuli ravintolassa oikein kiittämään, että hienoa, kun täällä saa nyt laulaa. Aiemmin heitettiin ulos heti, jos suunsa aukaisi, muistelee Hintsanen.

– Parhaimmillaan se on silloin, kun 20-vuotias taputtaa 80-vuotiaalle laulajalle ja päinvastoin, täydentää Karetjoki.

Kotona harjoitellaan ja sitten lavalle

Karaoken yleistyessä alkoivat ihmiset kysellä kotiin sopivia karaokelaitteita, ja pikkuhiljaa hinnat laskivat sille tasolle, että karaokelaitteet olivat kaikkien ulottuvilla. Kaikki eivät katsoneet kehitystä hyvällä.

Moni sai lisää itseluottamusta muuhunkin kuin vain laulamiseen

Markku Hintsanen

– Kyllä ravintolaväki ja karaokevetäjät olivat aluksi vähän käärmeissään, kun aloimme tehdä kotikaraokelevyjä, mutta eihän se tietenkään ollut heiltä pois, päinvastoin, vakuuttaa Hintsanen.

– Kotikaraoke enemmänkin vahvisti laulajien uskoa omaan osaamiseen. Se, että saattoi harjoitella kotona, madalsi kynnystä laulaa ravintolassa ja näin moni sai lisää itseluottamusta muuhunkin kuin vain laulamiseen, jatkaa Hintsanen.

Karaokesta ei pääse eroon

Karaoke on vajaan 30 vuoden ajan hiipinyt Suomen joka kolkkaan, eikä paluuta karaokettomaan aikaan taida enää olla.

– Tämä on semmoinen tauti, josta ei parane. Minä uskon, että karaokekuume yltyy ja pahenee koko ajan, uskoo Hukkanen.

Yksi syy karaokensuosion jatkumiseen on se, että se elää ajan ja musiikin mukana.

Karaokekuume yltyy ja pahenee koko ajan

Ari Hukkanen

– Aina tulee uutta musiikkia ja sen mukana uusia laulajia. Sitten tietysti tarvitaan uusia karaokepohjia, eikä karaokea pysty tietenkään esittämään ilman laitteita: mikrofonia, vahvistimia ja kaiuttimia, sanoo Hintsanen.

Live-karaoke säilynee Karetjoen ja Hukkasen arvioiden mukaan lähes muuttumattomana. Kotikaraokessa sen sijaan uutuudenviehätystä haettaneen jatkossa yhä enemmän netistä.

Lue seuraavaksi