Koe uusi yle.fi

Näkökulma: Kahden kerroksen harjoittelua

Pari viikkoa vellonut kohu Suomen sotaharjoittelusta Yhdysvaltain kanssa huipentui, kun presidentti Sauli Niinistö luokitteli ne tekniseksi toiminnaksi. Suomen turvallisuuspoliittinen linjan kannalta merkittävämpiä ovatkin karttaharjoitukset Naton kanssa.

Näkökulmat
Pekka Ervasti
Lassi Seppälä / Yle

Aluksi pieni kertaus.

Runsas kaksi viikkoa sitten Yle kertoi, että tähän asti laajin yhdysvaltalainen hävittäjäosasto saapuu kevätkesällä harjoittelemaan ilmavoimien kanssa Suomeen.

Tieto yllätti ainakin eduskunnan puolustusvaliokunnan, joka ei tuoreeltaan saanut puolustusministeri Jussi Niinistöltä (ps.) vastausta edes siihen, kenen aloitteesta F15-hävittäjät tulevat Rissalaan. Myöhemmin selvisi, että yhdysvaltalaiset olivat itse kutsuneet itsensä kylään.

Tämän jälkeen Yle kertoi, että amerikkalaiset tulevat harjoittelemaan Suomeen myös panssaroiduin maajoukoin ja amerikkalaisia sotalaivojakin on tulossa merialueille.

Myös tämä tuli uutena tietona puolustusvaliokunnalle.

Sitten selvisi, että koko harjoitusryväs meni tasavallan presidentin johtamassa hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa yhtenä kimppuna ilman sen kummempaa yksityiskohtaista tarkastelua. Asian valmisteluvastuu oli puolustusministeri Niinistöllä.

Presidentin mukaan on Suomella on kahdenlaista sotilaallista harjoittelua ja kansainvälistä yhteistoimintaa.

Varsinkin oppositiossa kummasteltiin, voiko tällaisia uusia sotilasyhteistyöhon liittyviä avauksia tehdä ilman laajempaa ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua. Kiristyneessä kansainvälisessä tilanteessa uudet sotilasyhteistyön laajennukset kun ovat omiaan lähettämään myös jonkinasteisen viestin Suomen lähiympäristöön.

Tämän jälkeen on muun muassa puolustusministeriön kansliapäällikkö Jukka Juusti – jälleen Ylessä – suorittanut julkista katumusta sen suhteen, että "valtiojohdon oikea-aikainen informoiminen meni pieleen".

Kun viime aikoinaSuomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen kattila on kiehunut yli, presidentti Niinistö on pitänyt tapanaan kutsua puoluejohtajat käskynjaolle. Niin kävi nytkin. Puoluejohtajat olivat koolla Mäntyniemessä keskiviikkoaamuna – lukuun ottamatta kokoomusjohtaja Alexander Stubbia, joka lomailee.

Kaikesta päätellen Suomessa silloin ajateltiin, että Venäjän sotaharjoitus ei ollut pelkästään teknistä sotataidon harjoittelua.

Käskynjaon jälkeen Niinistö piti tiedotustilaisuuden, jossa sekavalta näyttänyt tilanne alkoi hahmottua.

Presidentin mukaan on Suomella on kahdenlaista sotilaallista harjoittelua ja kansainvälistä yhteistoimintaa.

Ruotsin, Naton, EU:n ja Yhdysvaltojen kanssa on jo pitkään järjestetty sotaharjoituksia, jotka presidentin mukaan ovat teknisiä ja sotataidon kehittämiseen tarkoitettua toimintaa. Niihin ei liity ulko- tai turvallisuuspoliittisia linjauksia.

Kun Venäjä järjestiedellisen hallituksen aikana laajat sotaharjoitukset Kannaksella, kutsuvieraskatsomossa oli tuoli myös Suomen puolustusministerille. Silloinen ministeri Carl Haglund (r.) ei kuitenkaan matkustanut paikalle, koska se olisi antanut väärän signaalin. Kaikesta päätellen Suomessa silloin ajateltiin, että Venäjän sotaharjoitus ei ollut pelkästään teknistä sotataidon harjoittelua.

Jotakin ehkä sittenkin meni vikaan, koska nyt myös näiden teknisten sotaharjoitusten ennakkotarkastelua kehitetään.

Mutta presidentti Niinistön mukaan poliittisesti merkittävämpää sotilasyhteistyötä ovat Naton kanssa käytävät CMX-karttaharjoitukset. Niissä Suomi määrittelee roolinsa suhteessa Natoon. Näiden harjoitusten valmistelu on ulkoministeriön käsissä. Tekniset sotaharjoitukset ovat taas puolustusministeriön valmistelussa.

Jotakin ehkä sittenkin meni vikaan, koska nyt myös näiden teknisten sotaharjoitusten ennakkotarkastelua kehitetään. Harjoituksille laaditaan kriteeristö ja jos ohjelmaan tulee uudentyyppistä harjoittelua, puolustusministeriö automaattisesti informoi asiasta Suomen ulkopoliittista johtoa ja asiaa käsitellään tarkemmin ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa.

Presidentin puhuttelun jälkeen oppositiokin rauhoittunee. Kansainvälinen tilanne myös Itämerellä on edelleen jännittynyt. Suomessa ei nyt haluta tätä epävarmuutta lisätä melskaamalla maan sisällä siitä, millaisiin harjoituksiin Suomi osallistuu tai millaisia ulkomaalaisia joukkoja täällä harjoittelee.

Hallintoalamaisten on nyt vain syytä luottaa, että näin on parempi.