1. yle.fi
  2. Uutiset

Psykiatri Ben Furman: "Kunpa lapsia kasvatettaisiin yhtä nätisti kuin koiria"

Lasten moittiminen on valitettavan yleistä, sanoo psykiatrian erikoislääkäri Ben Furman Yle Ajantasan haastattelussa. Taustalla on usein oma ahdistus tilanteessa, johon on vaikea keksiä ratkaisua.

ilmiöt
Ben Furman
Ben FurmanSeppo Sarkkinen / Yle

Pienten lasten vanhemmat kohtaavat kasvatuksessa monenlaisia ongelmia. On uhmakohtauksia, huonosti sujuvia aamuja, vääriin jalkoihin meneviä kenkiä ja pahalta maistuvia ruokia. Välillä lapsi menettää hermonsa ja saattaa tönäistä tai lyödä.

Psykiatrian erikoislääkäri Ben Furman kannustaa vanhempia luovuuteen ja hassutteluun. Hänen mukaansa ongelmat ratkeavat parhaiten kekseliäisyydellä.

Huonoin keino lähestyä ongelmaa on moittiminen ja jäkättäminen. Pahinta on, jos vanhemmat alkavat tilanteessa syyttää toisiaan ja vielä mummokin puuttuu peliin.

Me asetamme avainkysymyksen toisin. Mitä lapsen pitäisi oppia, että hän ei enää tekisi noin?

psykiatri Ben Furman

– Se tapa, jolla lähestymme ongelmaa, vaikuttaa tietenkin siihen, saadaanko ongelma ratkaistua, Furman muistuttaa.

– Monet vanhemmat katsovat lasta, ottavat kädestä kiinni ja kysyvät, että "miksi sinä teet noin?". Eihän se lapsi tiedä, kun emme me aikuisetkaan aina tiedä, minkä takia asioita teemme.

Taitojen harjoittelua, puolin ja toisin

Furman on kehittänyt muksuopin yhdessä suomalaisten psykoterapeuttien ja erityislastentarhanopettajien kanssa. Menetelmä on ratkaisukeskeinen ja sen tarkoituksena on toimia vanhempien apuna ongelmatilanteissa.

Muksuopista on julkaistu vastikään maksuton suomenkielinen kännykkäsovellus. Se tarjoaa tietoa ja esimerkkejä hakusanojen avulla. Punaisena lankana on etsiä ratkaisuja. Liika miettiminen ja syiden etsiminen on Furmanin mielestä turhaa.

– Me asetamme avainkysymyksen toisin. Mitä lapsen pitäisi oppia, että hän ei enää tekisi noin? Mikä on se taito tai kyky, joka lapselta puuttuu?

Puuttuva taito voi liittyä esimerkiksi tunteiden ilmaisuun ja pettymysten käsittelyyn.

– Lapsen kanssa voi vaikka sopia, että tule sanomaan minulle heti kun suutut, älä lyö ketään.

Uuden taidon oppiminen ja harjoittelu vievät aina aikaa. Lasta täytyy tukea ja muistuttaa kannustavalla tavalla. Se taas on taito, jonka vanhempi voisi opetella itse.

Koiria palkitaan, miksei lapsiakin?

Kiinnostus sovellusta kohtaan on ollut kansainvälistä. Tällä hetkellä Furman etsii kumppaneineen rahoittajia käännöstyölle, sillä tavoitteena on, että myös kansainväliset sovellukset olisivat maksuttomia. Muksuopin kirjallista materiaalia on aiemmin käännetty melkein 20 kielelle.

Furman toivoo, että kännykkäsovellus muuttaisi lastenkasvatuskulttuuria parempaan suuntaan maailmanlaajuisesti. Lasten lyöminen, kritisoiminen ja lapsille huutaminen saisivat väistyä.

– Että lapsia kasvatettaisiin yhtä nätisti kuin tänä päivänä kasvatetaan koiriakin. Enemmän positiivisella palautteella ja taitotreenillä, Furman tiivistää.

Kansainvälisten tavoitteiden lisäksi myös Suomessa riittää paljon kehitettävää. Yhdeksi esimerkiksi Furman nostaa lasten kiinnipitämisen, jota miltei suositellaan raivokohtauksissa.

– Siinä on sitten monta aikuista pitämässä kiinni yhtä rimpuilevaa lasta ja kaikilla valuu hiki otsalta. Saattaa kestää kauan, ennen kuin lapsi lopulta antaa periksi. Sitten on ajateltu, että se olisi jotenkin terapeuttista, mutta ei se ole. Siitä kielii muun muassa se, että Ruotsissa kiinnipitäminen on kokonaan kielletty.

Kuuntele Ben Furmanin haastattelu Yle Areenasta (siirryt toiseen palveluun).

Lue seuraavaksi