Selkokieli ei ole vain vanhoille ja vammaisille: "Olen huolissani erityisesti nuorista"

Lukeminen ei ole kaikille helppoa. Pitkät lauseet ja vaikeat sanat voivat tehdä lukemisesta haparoivaa. Selkokielisissä kirjoissa asiat on selitetty mahdollisimman yksinkertaisesti. Niitä tarvitsevat nyt enenevässä määrin muun muassa maahanmuuttajat ja suomalaiset nuoret. Näin kertoo tuottelias selkokielikirjailija Pertti Rajala.

kulttuuri
Selkokielinen kirja
Kati Rantala / Yle

Selkokirjailijana tunnettu Satakunnan maakuntajohtaja Pertti Rajala uskoo, että Suomessa tarvitaan nyt aiempaa enemmän selkokieltä. Tarve on noussut esiin erityisesti maahanmuuttajien kotouttamisessa. Kielen opettelu helpottaa, kun käytettävät sanat ovat helppoja ja lauseet lyhyitä.

– Selkokieli keskittyy olennaiseen ja miettii, mitä lukijan ja kuulijan pitäisi asiasta todella tietää. Tekstissä käytetään lyhyitä lauseita sekä sidotaan syyt ja seuraukset yhteen. Viestin ymmärtämisen kynnyksen pitää olla matala, Rajala toteaa.

Hänen mukaansa esimerkiksi vanhukset ja kehitysvammaiset ovat hyödyntäneet selkokielisiä tekstejä jo pitkään. Nyt hän uskoo kohderyhmän olevan entistä laajempi.

– Olen huolissani erityisesti peruskoulun päättävistä nuorista. Varsinkin pojista. Heistä jopa kymmenellä prosentilla ei ole riittävää lukutaitoa arjesta selviämiseen. Heille selkokirjat voivat olla apuväline oppimiseen ja kulttuurielämysten luomiseen.

Kaikki tekstit ei taivu selkokielelle

Useita suomalaisia kirjoja on jo käännetty selkokielelle.

Pertti Rajala on tehnyt selkokieliset versiot muun muassa Raamatusta ja Kalevalasta. Tekstin muuttaminen vaati hänen mukaansa suurta herkkyyttä ja paneutumista. Aina asioiden selkeyttäminen ei ole helppoa.

– Kataisen hallituksen tulevaisuusselonteko on huonoin mitä olen ikinä tehnyt. En ota siitä syytä kokonaan itselleni. Jokaisella puolueella oli oma kantansa siihen, mitä sai kirjoittaa. Kun piti olla poliittisesti korrekti, oli pakko tyytyä kompromissiin. Siitä ei oikein kukaan ota selvää.