Uudenlainen Taikahuilu on hurjaa animaatiotykitystä – laulajat esiintyvät piirroshahmojen rinnalla

Suomen kansallisoopperassa nähdään uusi tulkinta Mozartin rakastetusta Taikahuilu-oopperasta. Lavasteet on jätetty varastoon, sillä näyttämön täyttävät animaatiot. Piirroshahmojen kanssa esiintyminen haastaa laulajat.

kulttuuri
Uutisvideot: Uudenlainen Taikahuilu on hurjaa animaatiotykitystä – laulajat esiintyvät piirroshahmojen rinnalla
Uutisvideot: Uudenlainen Taikahuilu on hurjaa animaatiotykitystä – laulajat esiintyvät piirroshahmojen rinnalla

Musiikki on tuttu, tarina on tuttu. Mutta siihen yhtäläisyydet jäävätkin. Satumetsä on siivottu syrjään ja lavan täyttävät valtavat animaatiot. Kansallisoopperassa nähdään alun perin Berlin Komische Operiin valmistunut versio Mozartin Taikahuilusta. Australialaissyntyinen ohjaaja Barrie Kosky pohti miten saisi toteutettua visionsa Taikahuilusta. Sitten hän törmäsi brittiläiseen taiteilijaryhmään 1927, jonka visuaaliseen ilmaisuun ihastui. Siitä lähti syntymään Taikahuilu, jossa animaatioilla on tärkeä rooli.

Koska esitys tehtiin alun alkaen Berliiniin, visuaalinen ilme lainaa paljon 1920-luvun kabareesta. Mykkäelokuvat ja Buster Keatonin maailma tulivat mukaan, kun Taikahuilun monet puheosuudet päätettiin tekstittää vanhojen mykkäelokuvien tyyliin.

– Valmistauduin rooliini katsomalla muutamankin mykkäfilmin. Koko harjoitusprosessi on ollut mielettömän hauska, koska tämä on jotain ihan uutta. On hauska kokeilla, jotain täysin erilaista kuin mihin on tottunut, kertoo mezzosopraano Ann-Marie Heino, joka esittää Toista naista.

Berliinin Komische Operan tuotantoa.
TaikahuiluSuomen Kansallisooppera / Iko Freese

Animaatiot liikkuvat näyttämöllä vauhdikkaasti ja laulajien on oltava valppaana ajoituksen suhteen. Lentosuukko on osattava heittää juuri oikealla hetkellä.

– Oman vaikeutensa tuo se, että emme oikeastaan näe projisointia. Siksi tämä produktio on vaatinut normaalia pidemmän harjoittelujakson, kertoo Papagenoa esittävä baritoni Jussi Merikanto.

Esiintyjät laulavat turvavaljaissa

Täysin erilaisen Taikahuilun tekeminen tuntuu kuitenkin olevan mieleen laulajille. Perinteisen oopperaesiintymisen on saanut heittää romukoppaan. Tilalle on täytynyt löytää mykkäelokuvien elekieli.

– Tässä on pitänyt haastaa itsensä monin tavoin. Mykkäelokuvien elekielen yhdistäminen lauluun ja kuvan haltuun ottaminen, niin kyllä siinä on ollut tekemistä, huoahtaa Merikanto.

Esiintyjät pulpahtelevat pyöröluukuista animaation keskelle. Monet luukuista ovat useiden metrien korkeuksissa, joten päätä ei saa huimata.

– Täytyy myöntää, että tällaiselle korkeanpaikankammoiselle alku oli hankalaa. Onneksi koko työryhmä oli kärsivällinen ja tällainen pieni pelkuruus hyväksyttiin. Nyt on jo ihan luontevaa seistä siellä kolmen metrin korkeudessa. Ja onhan meillä turvavaljaat, paljastaa Ann-Marie Heino.

Berliiniläistuotanto näki päivän valon muutama vuosi sitten ja sen jälkeen sitä on esitetty ympäri maailmaa. Parhaillaan esitys nähdään Helsingin lisäksi Los Angelesissa. Mozartin vuonna 1791 säveltämä Taikahuilu on yksi maailman suosituimmista oopperoista.

Berliinin Komische Operan tuotantoa.
TaikahuiluSuomen Kansallisooppera / Iko Freese