Laaja tutkimus: Naiset yrityksen johdossa lisäävät kannattavuutta

Tutkimuksessa havaittiin, että huippujohtajat yrityksen johdossa tuovat kannattavuuteen 15 prosentin lisäsiivun. Vaikka yhtälö ei liene näin yksioikoinen, tulokset antavat vahvaa pohjaa sille, että tasa-arvo kannattaa myös kaupallisesti.

talous
Mary Barra puhujalavalla kädet levitettyinä
Mary Barra nousi ensimmäisenä naisena suuren autonvalmistajan pääjohtajaksi eli yhdysvaltalaisen General Motorsin johtoon vuoden 2014 alussa. Barra, tyttönimeltään Makela, on sukujuuriltaan suomalainen.Tannen Maury / EPA

Yritykset, joiden johdosta vähintään kolmasosa on naisia, ovat keskimäärin 15 prosenttia kannattavampia kuin yritykset, joissa ei ole lainkaan naisjohtajia, kertoo erittäin laaja tutkimus. Sen aineistona oli miltei 22 000 yritystä 91 maasta.

Yhdysvaltalaisessa Petersonin talousinstituutissa PII:ssä tehdyn tutkimuksen mukaan yritykset saavat lievää hyötyä jo siitä, että niiden hallituksiin kuuluu naisia.

Suurin vaikutus kuitenkin näkyy yrityksissä, joiden huipulla talous- ja henkilöstöjohtajina tai muissa vastaavissa tehtävissä on naisia. Noin puolelta tutkituista yrityksistä naiset puuttuvat johtotehtävistä kokonaan.

Norjalaisasiantuntija kahtalaista mieltä

Tutkimus on julkaistuPII:n verkkosivulla (siirryt toiseen palveluun), ja tutkijat Marcus Noland ja Tyler Moran avaavat saamiaan tuloksia myösHarvard Business Review (siirryt toiseen palveluun)-lehdessä.

Koulukirja, johon pieni tyttö piirtää japanilaisia kirjainmerkkejä kuvien viereen.
Tästä se lähtee: japanilainen koulutyttö tekee äidinkielen läksyjä. Mahdollisuudet huippujohtajaksi ovat nyt pienet, mutta ehkä paranevat, ennen kuin hän on aikuinen.Kimimasa Mayama / EPA

Tuloksia norjalaiselle Forskning-tiedesivustolla (siirryt toiseen palveluun) kommentoinut taloustieteen professori Morten Huse ei kyseenalaista niitä, mutta varoittaa yksinkertaistamisesta. Huse on tutkinut naisten asemaa työelämässä yli 20 vuotta. Norja puolestaan on yksi PII:n tutkimuksen ykkösmaita naisjohtajien määrässä.

– Siihen, mitä jää viivan alle, vaikuttavat monet tekijät. On vaarallista tarkastella vain yhtä. Jos asia olisi niin yksinkertainen, tuloksen parantaminen olisi kaikille yrityksille helppoa, Huse sanoo.

Hänen mukaansa aineiston laajuus on tilastollisen tutkimuksen vahvuus, mutta samalla sen heikkous, koska 91 maata ovat hyvin kirjava joukko.

– Esimerkiksi Italiassa miespuolisten työntekijöiden reaktio naispäällikköön on aivan toinen kuin Norjassa, ja siksi vaikutuksetkin ovat erilaisia, Huse perustelee.

Naisia syrjivä yritys hukkaa lahjakkuutta

Myös Noland ja Moran myöntävät, että hyvä kannattavuus voi olla monien tekijöiden summa, mutta heidän mukaansa tuloksista on silti pääteltävissä tasa-arvon merkitys.

Yrityksessä työskentelevien ominaisuuksien ja taitojen monimuotoisuus voi yleensäkin lisätä kilpailukykyä, Noland ja Moran sanovat. Yritykset, jotka syrjivät lahjakkuuksia heidän sukupuolensa vuoksi, menettävät heidän antamansa kilpailuedun muille, tutkimus summaa.

Noland ja Moran pohdiskelevat myös, mikä on kiintiöiden merkitys naisten uraputken edistämisessä. Aineistosta ei kuitenkaan löytynyt näyttöä niiden puolesta tai niitä vastaan, ja tilastollinen analyysi voikin olla väärä työkalu niiden punnitsemiseen, tutkijat arvelevat.

Heidän käsityksenä laajasti ja kestävästi vaikuttavista keinoista lähtevät muualta kuin pelkistä kiintiölaeista: tyttöjen mahdollisuuksista koulunkäyntiin, naisten työssäkäyntiä tukevasta päivähoitopolitiikasta ja syrjinnän kieltävien lakien kunnollisesta valvonnasta.