Mediatalot varautuvat kriisitilanteisiin, häirintää myös normaalioloissa

Tiedotusvälineet ovat tärkeä osa kriisiviestintää, jos yhteiskunta joutuu poikkeustilaan. Haasteita riittää kuitenkin normaalioloissakin, kertovat medioiden toimintaa poikkeusoloissa kehittävän Mediapoolin valmiuspäällikkö Katja Ahola ja Ylen toimitusjohtaja Lauri Kivinen.

Aamu-tv
Katja Ahola ja Lauri Kiviniemi
Mediapoolin toimintaa pyörittävä valmiuspäällikkö Katja Ahola ja Mediapoolin uusi puheenjohtaja, Ylen toimitusjohtaja Lauri Kivinen Aamu-tv:n haastattelussa.

Varautuminen erilaisiin poikkeustilanteisiin on mediayhtiöiden arkea. Jotta yhteistyö paranisi, on Suomeen viime vuonna perustettu osallistujilleen vapaaehtoinen Mediapooli. Mukana on muutama kymmenen isoa media-alan yritystä graafisesta teollisuudesta jakeluun. Pooli järjestää jäsenilleen kokouksia, koulutuksia ja harjoituksia, yhdessä viranomaisten kanssa.

– En voi kuvitella minkäänlaista isoa onnettomuutta tai kriisitilannetta, ilman median isoa roolia. Mediaa tarvitaan muun muassa tiedon välittämiseen ja tapahtuneen analysoimiseen, kertoo Mediapoolin valmiuspäällikkö Katja Ahola.

Meidän tehtävämme on työnantajana antaa tuki ihmisille, jotka hyökkäysten kohteeksi joutuvat.

Lauri Kivinen

Yhteiskunnan internet-riippuvuus ja sitä myötä haavoittuvuus ovat kasvaneet nopeasti. Yksi esimerkki yhteiskunnan häirinnästä ovat palvelunestohyökkäykset, jollaisen kohteeksi ministeriöt joutuivat eilen keskiviikkona. Vastaavaa häirintää saattavat kokea myös mediayhtiöt.

Yleisradiolle toimiminen kriisitilanteessa kuuluu lakisääteisiin velvoitteisiin. Ylen toimitusjohtaja ja Mediapoolin puheenjohtaja Lauri Kivinen pitää internetin totaalista pimenemistä hyvin äärimmäisenä tilanteena. Kaikkeen täytyy kuitenkin varautua.

– Meidän täytyy pitää huolta, että on vaihtoehtoisia perinteisiä viestintävälineitä, jotka toimivat myös vaikeissa tilanteissa. Tällaisia ovat esimerkiksi sanomalehdet ja ULA-radio, Kivinen kertoo.

Väärää tietoa levitetään normaalioloissakin

Mediapooli pitää erityisenä haasteena väärän tiedon tahallista levittämistä. Netissä ovat yleistyneet äärilaitoja edustavat sivustot, jotka näyttävät medialta, mutta suoltavat väärää tietoa. Lauri Kivisen mukaan tämä on yksi ajankohtaisimmista kysymyksistä.

– Elämme normaaliaikoja ja asiat toimivat. Silti, jopa tällaisessa ympäristöstä, nähdään yhä sekavampi mediatilanne. Näemme limittäin viestejä, joista jotkut ovat vakavien tiedotusvälineiden välittämiä, ja niiden lomassa täysin tarkoituksellisia virheellisiä ja valheellisia, jopa vääristeleviä ja panettelevia viestejä. Mitkä ovat vaikuttimet näiden viestien takana? Kivinen pohtii.

Kivisen mukaan valesivustojen rooli on kasvanut, mutta kyse ei ole pelkästään suomalaisesta ilmiöstä. Esimerkiksi Saksassa niitä kutsutaan suoraan valemedioiksi. Yhdysvaltain presidentivaalikampanjat ovat niin ikään synnyttäneet valtavan määrän sivustoja vakavien medioiden rinnalle.

Valesivustot pyrkivät vaikuttamaat perinteisiin medioihin monin tavoin. Viime aikoina on yleistynyt aggressiivinen hyökkäily yksittäisiä toimittajia ja työntekijöitä kohtaan. Uhkauksia ja erovaatimuksia lähetetään työntekijöille itselleen, mutta myös julkisesti valesivustojen kautta. Myös Kivinen on saanut tästä osansa.

– Viimeisen 12 tunnin aikana minua on nimitetty natokiimaiseksi trolliksi, ja viimeksi islaminuskoa vääristeleväksi henkilöksi. On valitettavaa, että hyvin monet näistä hyökkäyksistä ovat vakavia, ja ne kohdistuvat toimittajiin, jotka kuitenkin laittavat itsensä alttiiksi kertoakseen totuuden. Meidän tehtävämme on työnantajana antaa tuki ihmisille, jotka hyökkäysten kohteeksi joutuvat, Kivinen kertoo ja muistuttaa:

– Hyvän journalismin merkitys tällaisessa ympäristössä kasvaa.