Ei kielioppia vaan puhetta – suomen kielen opinnot on usein aloitettava aakkosista

Epämukavuusalueelle uskaltautuva ulkomaalainen opiskelija voi oppia suomen kielen nopeasti. Opiskelijan kannattaakin heittää kielioppiajattelu syrjään ja hakeutua tilanteisiin, joissa kieltä pääsee käyttämään oikeasti.

Kotimaa
Aakkosia kirjoitettuna taululle.
Laura Tolonen / Yle

Venäläinen Karina Hagman on asunut Suomessa kolmen vuoden ajan. Hän opiskelee ensimmäistä vuotta Kajaanin ammattikorkeakoulun kansainvälisessä International Business -koulutusohjelmassa.

Opinnot ovat sujuneet hyvin, ja samalla myös kielitaito on karttunut.

– Puhun suomea ihan hyvin, minulla on tarpeeksi kielitaitoa arkipäivän elämää varten. Opiskelen vain englanniksi, mutta seuraavana vuonna haluan ottaa myös suomenkielisiä kursseja enemmän, Hagman kertoo.

Hagmanin mukaan suomen kielen oppiminen oli aluksi vaikeaa, onhan suomi yksi maailman vaikeimmista kielistä.

– Vaikeinta suomen kielessä oli ehkä kielioppi, koska on paljon erilaisia sääntöjä, muotoja ja verbityyppejä. Niitä on vaikea käyttää silloin, kun puhutaan, koska aina ei muista miten joku sana pitää sanoa.

Se on hyvä syy opiskella suomea, että ymmärrämme toisiamme.

Karina Hagman

– Kun opiskelen enemmän, niin se tulee helpommaksi ja helpommaksi. Myös arkipäivän elämässä on tärkeää yrittää puhua, kirjoittaa, ymmärtää ja kuunnella, siten suomen kieltä pitäisi mielestäni opiskella, Hagman lisää.

Kielen opiskelu aloitetaan usein nollasta

Kansainvälisillä opiskelijoilla on opintojensa aikana kolme suomen kielen kurssia eli käytännössä 15 opintopistettä, kertoo Kajaanin ammattikorkeakoulun opettaja Rea Stricker.

– Alkuun sillä pääsee, mutta ei vielä hirveän pitkälle. Se vaatii opiskelijoilta todella paljon itsenäistä työtä ja sisäistä motivaatiota, että haluaa ja näkee suomen kielen tarpeellisuuden ja hakeutuu tilanteisiin, joissa kieltä pääsee käyttämään.

Strickerin mukaan useimpien opiskelijoiden kanssa suomen kielen opinnot on aloitettava nollasta, koska he eivät hallitse vielä suomalaisia aakkosia. Tunneilla käydään läpi perussanastoa, mutta kieltä opiskellaan ennen kaikkea puhumalla ja tilanteiden kautta.

– Annamme esimerkiksi valmiita dialogeja erilaisista elämäntilanteista, jolloin opiskelija voi ottaa käyttöönsä niitä fraaseja, joita hän tarvitsee käydessään vaikka kahvilassa, lääkärillä tai ostoksilla.

Kaksi naista kahvion jonossa.
Opettaja Rea Stricker ja opiskelija Karina Hagman pitävät suomen kielen taitoa tärkeänä. Se voi vaikuttaa tulevaisuudessa muun muassa työharjoittelupaikan saamiseen. Tiia Korhonen / Yle

Myös kielioppia on opetettava, mutta se on kuitenkin sivuosassa, Stricker sanoo.

– Olen yrittänyt välttää kieliopin opettamista, koska koen, että kieli opitaan käytännössä. Ensimmäisen kurssin jälkeen on kuitenkin melkein pakko tarjota myös kielioppia, jotta ihmisillä olisi turvallinen olo. He haluavat ymmärtää, mistä kielessä on kysymys, miten lauseet rakentuvat ja mikä siellä on takana.

Asumme Suomessa ja liikeviestintä on suomenkielistä, joten mielestäni on tärkeää, että puhun suomea.

Karina Hagman

Osa opiskelijoista oppii suomen kielen nopeasti, toisilla kielen oppiminen kestää pidempään. Stricker korostaa, että virheitä on turha pelätä.

– Sellainen opiskelija ottaa kielen hienosti haltuun, joka uskaltautuu mukavuusalueen ulkopuolelle, heittää kielioppiajattelun syrjään ja lähtee rohkeasti puhumaan niillä vähäisilläkin sanoilla, joita hänellä on käytössään. On opiskelijoita, jotka ovat pystyneet jo muutamassa kuukaudessa kommunikoimaan suomeksi, koska he haluavat puhua suomea ja olla osa yhteiskuntaa. Se vaatii kielitaidon.

Työharjoitteluun parina?

Strckerin mukaan suomen kielen oppiminen on tärkeää myös sen takia, että se voi vaikuttaa työharjoittelupaikan saamiseen ja tulevaisuudessa myös työllistymiseen.

– Eräs työnantaja haki harjoittelijoita niin, että suomenkielinen ja kansainvälinen opiskelija tulisivat harjoitteluun parina. Molemmat antaisivat oman panoksensa, mutta suomenkielinen opiskelija olisi apuna perehdyttämässä kansainvälistä opiskelijaa. Tällainen systeemi olisi mielestäni toimiva ja sitä kannattaisi kehittää. Siinä tulisi ammatillinen kehitys, mutta myös kielikehitys samassa.

Ensimmäisen kurssin jälkeen on kuitenkin melkein pakko tarjota myös kielioppia, jotta ihmisillä olisi turvallinen olo.

Rea Stricker

Kajaanissa kansainvälisellä linjalla tradenomiksi opiskeleva Karina Hagman uskoo, että kielitaidosta on hänelle hyötyä tulevaisuudessa.

– Se on minulle iso plussa, että puhun suomea. Ehkä työnantaja ottaa silloin mielellään opiskelijan työharjoitteluun. Asumme Suomessa ja liikeviestintä on suomenkielistä, joten mielestäni on tärkeää, että puhun suomea.

Hagman kertoo, että myös kotona häntä kannustetaan puhumaan suomea.

– Minulla on suomalainen puoliso, joten puhumme ja harjoittelemme suomea. Se on hyvä syy opiskella suomea, että ymmärrämme toisiamme, Hagman naurahtaa.