Lakimuutos tekeillä: Turvapaikanhakijalle asumispakko vastaanottokeskukseen

Valmisteilla oleva lakimuutos mahdollistaisi maasta poistettavan turvapaikanhakijan määräämisen tiettyyn vastaanottokeskukseen. Lakimuutos tarvitaan korkeamman kontrollin vastaanottokeskusten – eli niin sanottujen palautuskeskusten – turvaamistoimia varten.

Kotimaa
Nuoria miehiä oleskelee kadulla.
Yle

Sisäministeriössä valmistellaan kahta lakiuudistusta, joilla on tarkoitus estää maasta poistettavien turvapaikanhakijoiden katoaminen ”maan alle”.

Keväällä lausuntokierrokselle lähtee esitys lakimuutoksesta (siirryt toiseen palveluun), jonka turvin kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneelle turvapaikanhakijalle voitaisiin määrätä asumisvelvoite. Käytännössä turvapaikanhakija voitaisiin määrätä asumaan tiettyyn vastaanottokeskukseen.

Jo nyt turvapaikanhakijoille voidaan määrätä ilmoittautumisvelvoite, mutta hän voi silti asua vastaanottokeskuksen sijaan esimerkiksi yksityismajoituksessa.

Toinen lakiuudistus mahdollistaisi järjestyksenvalvojien asettamisen vastaanottokeskusten asukkaita vahtimaan.

Lakimuutokset liittyvät niin sanottujen palautuskeskusten kohta arvaamattomankin kovaan tarpeeseen.

– Tämä on osa varautumista entistä suurempiin turvapaikanhakijamääriin. Pitää olla kehittyneempi lainsäädäntö, jotta on keinot pitää nämä henkilöt heille osoitetuissa keskuksissa, sanoo sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylijohtaja Jorma Vuorio.

Palautuskeskus on korkeamman kontrollin vastaanottokeskus

Palautuskeskus olisi käytännössä korkeamman kontrollin vastaanottokeskus niille kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille turvapaikanhakijoille, jotka eivät lähde maasta vapaaehtoisesti.

Toistaiseksi poliisi voi määrätä vastahankaisen maasta poistettavan säilöönottoyksikköön. Niitä on yksi Lappeenrannan Joutsenossa ja toinen Helsingin Metsälässä ja niihin mahtuu yhteensä noin 70 asukasta. Säilöönottoyksiköt ovat vankilamaisia rakennuksia, joista ei voi poistua. Niiden rinnalle tarvitaan jotain kevyempää tulevia tuhansia maasta poistettavia varten.

Palautuskeskuksen malli voisi siis olla vastaanottokeskus, jossa on järjestysmiehiä, ja jonka asukkailla on asumisvelvoite. Jos velvoitetta rikkoo, henkilö voitaisiin määrätä säilöönottoyksikköön.

Asumisvelvoite voitaisiin määrätä turvapaikanhakijalle samoilla perusteilla (siirryt toiseen palveluun) kuin millä jo nyt voidaan velvoittaa ulkomaalaislain mukaisista turvaamistoimista, kuten ilmoittautumisvelvollisuudesta.

– Harkinta tehtäisiin aina yksilöllisesti hakijan kohdalla. Säilöönotto on viimesijainen vaihtoehto. Tämä (asumisvelvoite) olisi lievempi, sanoo lakimuutosta valmistelevan työryhmän puheenjohtaja Mirkka Mykkänen. Päätöksen tekisi todennäköisesti poliisi, kuten nytkin säilöönottojen suhteen.

Sisäministeri Petteri Orpo (kok.) ilmoitti palautuskeskusten perustamisesta jo joulukuussa, mutta niiden valmistelu on sittemmin jämähtänut mainittujen lakimuutosten tarpeeseen. Palautuskeskuksia ei ole järkeä perustaa ennen kuin on olemassa laki joka mahdollistaa asumisvelvoitteen kaltaisten turvaamistoimien määräämisen niiden asukkaille.

Ongelma: halukkaita pyörittäjiä ei löydy

Puutteellisen lainsäädännön lisäksi toinen ongelma on se, että palautuskeskuksille ei ole olemassa pyörittäjää. – Tämmöisten pyörittämiseen ei oikein löydy halukkuutta, sanoo ylijohtaja Vuorio sisäministeriöstä. Haluttomuus on ymmärrettävää. Palautuskeskusten asukkaat koostuisivat henkilöistä, jotka eivät saa jäädä Suomeen, mutta jotka eivät ole halukkaita palaamaan kotimaihinsa. Arki olisi hyvin kaukana esimerkiksi valtaosaa vastaanottokeskuksista pyörittävän SPR:n toimenkuvasta. Valtion kontolle palautuskeskuksia taas ei haluta Vuorion mukaan laittaa, sillä nykyinen vastaanottomalli nähdään ylivoimaisesti joustavampana vaihtoehtona.

Kolmas ongelma on se, että halukkaita kuntiakaan ei tahdo löytyä. Palautuskeskukset eivät olisi vankiloita, vaan niihin määrätyt voisivat liikkua vapaasti.

– Jos heitä keskitetään paljon yhteen paikkaan, niin on mahdollista että se säteilee ympäristöön, vaikka asumisvelvoite olisikin, Vuorio sanoo. Joulukuussa sisäministeriöstä kerrottiin, että suunnitellut kaksi palautuskeskusta tulisivat pääkaupunkiseudulla jo olemassa olevien vastaanottokeskusten yhteyteen.

Palautukset jatkuvat normaalisti ilman palautuskeskuksiakin

Vuorio muistuttaa, että vaikka palautuskeskusasia on edelleen valmisteilla, itse palautukset eivät seiso. Poliisi suorittaa palautuksia koko ajan normaalisti. Esimerkiksi viime viikolla Irakiin lähti yli sadan palautettavan charter-lento.

Tarvetta lainsäädännölle kuitenkin on, koska viime vuonna Suomeen saapuneille noin 32 000 turvapaikanhakijalle taotaan kielteisiä turvapaikkapäätöksiä parhaillaan.

Sisäministeriö arvioi, että kolmannes heistä saa myönteisen päätöksen, eli oleskeluluvan tai turvapaikan. Suuri osa palaa kotimaihinsa vapaaehtoisesti. Maasta poistettavien lukumäärää on mahdoton ennustaa vuorenvarmasti.

– Heitetään vaikka, että 6 000–8 000 poistuu vapaaehtoisesti, niin siitä jää 12 000, jotka tultaisiin poistamaan, Vuorio arvioi.

On suuri riski, että heistä suuri osa katoaa "maan alle", eli jää mahdollisesti Suomeen paperittomana.

Vuorio uskookin, että palautuskeskukseen määrääminen voisi parantaa kielteisen päätöksen saaneiden lähtemishaluja. Samalla se helpottaisi palauttamisten logistiikkaa. – Näin heidät olisi kerätty yhteen paikkaan, josta palautus voitaisiin tehdä helpommin.

Viime vuonna poliisi pani täytäntöön 3 180 palautusta, joista 679 tehtiin poliisisaattueen kanssa.