Koulutuksen veroporkkana maistunut huonosti – valtio säästänyt hirmusumman

Työmarkkinajärjestöt sopivat kolmesta koulutuspäivästä pitkään riideltyään keväällä 2013. Työnantajat ovat hakeneet kannustimeksi tarkoitettua koulutuskorvausta ja verovähennystä erittäin vähän odotuksiin nähden.

Kotimaa
Koulutustuki 2014
Yle Uutisgrafiikka

Reilut kaksi vuotta voimassa ollut työntekijöiden kouluttautumistuki on jäänyt hyvin vähälle käytölle odotuksiin ja julkiseen kohuun nähden. Työmarkkinajärjestöthän riitelivät ns. kolmen päivän koulutusoikeudesta pari vuotta ja sopuun päästiin vasta keväällä 2013.

Vuoden 2014 alusta voimaan tulleessa laissa luvattiin työnantajille verohyötyä henkilökuntansa kouluttamisesta, mutta veroporkkanaa on haettu heikosti. Lainlaatija onkin yliarvioinut pahasti veroporkkanan todellisen kysynnän.

Yritykset ovat hyödyntäneet koulutuksen verovähennystä vain kuudesosalla ennakkoon arvioidusta. Kunnat, seurakunnat ja muut yhteisöt ovat hakeneet koulutuskorvauksia niin ikään laiskasti. Valtion virastot ja laitokset eivät ole poikenneet muista. Kokonaisuudessaan rahaa oli ennakoitu kuluvan neljä kertaa enemmän kuin sitä lopulta meni.

– Koulutusvähennyksen verohyöty on laskennallisesti muutamia kymppejä per henkilö. Siitä aiheutuva hallinnollinen kulu on korkeampi kuin hyöty, jolloin sitä ei ole haettu, sanoo johtaja Veli-Matti Lamppu Suomen Yrittäjistä.

Työttömyysvakuutusrahasto hoitaa julkisyhteisöjen koulutuskorvauksen, joten se on kuullut muun muassa kuntien kommentteja. Kunnissakin vaiva on nähty monesti hyötyä suuremmaksi.

– Jotta voi hakea koulutuskorvausta, pitää laatia henkilötasolla tehtävä koulutussuunnitelma. Sen tekeminen on työlästä, kertoo vakuutusjohtaja Juho Oksanen Työttömyysvakuutusrahastosta.

Verokannusteen suosio ei ole kasvanut

Verokannusteen viime vuoden suosiosta ei ole vielä lukuja, mutta näkemys siitä on jo selvä. Niin Suomen Yrittäjissä kuin Työttömyysvakuutusrahastossakin uskotaan koulutustuen kysynnän asettuneen vuoden 2014 tasolle myös 2015.

Koulutustuen vähäinen menekki on ollut ilouutinen ainakin valtion rahakirstun vartijoille. Kerrankin lakiuudistus, jonka menot ovat jääneet selvästi alle arvioidun. Esimerkiksi vuonna 2014 todelliset menot jäivät lähes 70 miljoonaa euroa pienemmiksi kuin ennakoitu. Enää moiseen yliarvioon ei sorruta. Tämän vuoden koulutuskorvausrahoja on leikattu jyrkästi.