Elämä on sattuman kauppaa – tulevaan kannattaa varautua myös lainopillisin keinoin

Me kaikki ikäännymme. Nuoruuden voimissa ei tule miettineeksi sitä, jos ei joskus tulevaisuudessa pysty huolehtimaan itsestään. Jokainen voi kuitenkin esittää toiveen, kuinka tahtoisi itseään kohdeltavan.

terveys
Päivänkakkara
Sami Tammi / Yle

Liian monella suomalaisella on harhaluulo siitä, että lähimmät omaiset saavat luonnostaan hoitaa esimerkiksi muistisairaan äidin taloudellisia asioita, jos hän ei enää itse niitä kykene hoitamaan. Eteen voi kuitenkin tulla tilanne, jossa ihmiselle osoitetaan ulkopuolinen edunvalvoja.

Muistiasiantuntijat ry:n projektijohtaja Henna Nikumaa kertoo, että heikkenevään terveyteen voi varautua ennalta. Yksi vaihtoehto on laatia edunvalvontavaltuutus. Siinä laatija nimeää itselleen ihmisen, joka voi ja saa hoitaa henkilön asioita, mikäli hän ei enää itse pysty niiistä huolehtimaan.

Valtuutuksen antaja voi itse määrittää, missä asioissa valtuutettu saa päättää asioista. Valtuutuksen voi rajata koskemaan vaikkapa yksinomaan omaisuudenhoitoa koskeviin asioihin.

Edunvalvonvavaltuutus kannattaa tehdä ajoissa

Valtuutuksen laatimalla voi siis välttää edunvalvojan määräämisen. Tämä on myös edunvalvontaa edullisempi tapa huolehtia lähipiirinsä rakkaista ihmisistä.

– Jokaisen kannattaisi tehdä edunvalvontavakuutus jo hyvissä ajoin, ja täysissä sielun ja ruumiin voimissa ollessaan, Nikumaa muistuttaa.

Hän korostaakin, että edunvalvontavakuutus ei koske yksinomaan ikääntyneitä, vaan elämä on sattumanvaraista ja jokaisen kohdalle voi sattua sellaista, jonka jälkeen ei pysty enää huolehtimaan käytännön asioista. Edunvalvontavaltuutuksen lisäksi hän suosittelee ihmisiä tekemään omalta osaltaan hoitotahtosopimuksen.

Henna Nikumaa uskoo, että jokainen, joka tekee edunvalvontavaltuutuksen, tekee sen itselleen turhaan. Näin useimmiten tapahtuukin, sillä valtuutus ei astu voimaan, jos valtuutuksen antaja säilyy terveenä, eikä saa sellaista vammaa tai sairautta, joiden vuoksi hän ei pystyisi enää huolehtimaan omista asioistaan.

Edunvalvontavaltuutukseen tulee valtuuttajan lisäksi todistajien allekirjoitukset. Todistajiksi eivät kelpaa lähisukulaiset vaan niiden tulee olla muita ihmisiä, muutoin valtuutus on mitätön. Lisäksi valtuutetun tulee ymmärtää, mistä siinä on kysymys. Esimerkiksi muistisairauden diagnoosin saaneen henkilön tulisi hankkia ajantasainen lääkärinlausunto kelpoisuudestaan valtuutuksen antamiseen.

Hoitotahto velvoittaa hoitohenkilöstöä

Hoitotahdon Nikumaa suosittelee tekemään kirjallisena, vaikka suullisesti ilmaistu tahto on yhtä pätevä ja ihmistä hoitavia tahoja sitova. Hoitotahtolomakkeita löytyy kuitenkin varsin monelta taholta ja niitä on tulostettavissa myös netin syövereistä.

– Hoitotahdon tekemiselle ei ole samanlaisia muotovaatimuksia kuin edunvalvontavakuutukselle ja sen voi laatia vaikka ruutupaperille, Nikumaa naurahtaa.

Yleisesti hoitotahdossa ilmaistaan laatijan kanta esimerkiksi elvyttämiseen tai tehohoitoon. Nämä ovat hoitohenkilöstöä sitovia potilaan toiveita. Lisäksi siinä voidaan tuoda esille hoivatoiveita, joskaan ne eivät ole aina toteuttavissa. Hoivatahdossa voi käydä ilmi niinkin yksinkertaiset asiat kuin potilaan inhokkiruoat tai lempimusiikki.

Sekä hoitotahto että edunvalvontavaltuutus tulee pitää hyvässä tallessa. Hoitotahdon voi ilmaista myös mukanaan kuljettavalla hoitotahtokortilla, josta käy ilmi sen omistajan tehneen hoitotahdon ja myös hoitotahtolomakkeen säilytyspaikka. Hoitotahdosta on syytä kertoa läheisilleen ja se kannattaa ottaa mukaansa terveyskeskuksiin tai sairaalaan, jossa on hoidettavana.