Lomittajat käärmeissään työtuntien vähentymisestä – osa tekee ylitöitä ilmaiseksi

Uusi lomituspalvelulaki on tuonut epäselviä tilanteita tiloille ja lomittajille. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton Maija Kakriaisen mukaan eläimet kärsivät, kun lomittaja ei ehdi tehdä kaikkia tarvittavia töitä eivätkö viljelijät uskalla jättää tilaansa loman ajaksi. Lomituspalveluyksikkö ja Mela näkevät asian toisella tavalla.

Kotimaa
Nainen juottaa vasikkaa.
Jouki Väinämö / Yle

Vuoden alussa voimaan tullut uusi lomituspalvelulaki aiheuttaa harmaita hiuksia niin lomittajille kuin maatalousyrittäjillekin. Suurin ongelma on tullut lomittajien työajan lyhentymisestä ja heidän työtehtävistään.

Tiloille on tehty mitoitus, jonka mukaan määräytyy työtehtäviin menevä aika. Työtehoseurannassa huomioidaan tilan eläinmäärä ja työmenetelmät. Tarkoituksena on, että lomituspalvelu olisi tasapuolista kaikkien tilojen kesken.

Liperin kirkonkylällä 55 lehmän maitotilaa pitävä Kaisa-Liisa Hirvonen kertoo, että lomittajan työtehtävistä on ollut epäselvyyttä. Lisäksi mitoituksessa määrätty kuuden ja puolen tunnin työaika ei ollut riittävä. Tila sai nostettua mitoitusta seitsemään tuntiin ja viiteentoista minuuttiin.

– Esimerkiksi lääkinnät ja poikimiset on kokonaan poistettu lomittajien työajasta, Hirvonen harmittelee.

Hirvosen mukaan alkuperäinen tuntimäärä ei riittänyt kuin töiden nykäisemiseen.

– Jos aikaa ei ole riittävästi, lomittaja joutuu tekemään työt huolimattomasti. Siitä tulee skismaa. Kun kaikki työt eivät tule tehtyä, eläimet kärsivät, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton Pohjois-Karjalan järjestöagronomi Maija Kakriainen sanoo.

Ylitöitä voi pyytää

Liperin lomitusyksikössä, joka hoitaa Ilomantsin, Joensuun, Kontiolahden, Polvijärven, Liperin ja Outokummun lomituspalveluita, asia nähdään eri tavalla.

– Minun mielestä tämä ei pidä paikkaansa. Jos lomittajan työaika perustellusta syystä ei riitä, on aina mahdollisuus pyytää jatkoaikaa ja antaa selvitys mistä ylityö johtuu, lomasihteeri Markku Lehtonen kertoo.

Minun mielestä tämä ei pidä paikkaansa.

Markku Lehtonen

Maatalouslomittajat ry:n Liperin paikallisyksikön luottamusmiehen Kyösti Kiisken mukaan lisäajan pyytäminen on hankalaa.

– Työaika on muodostunut tärkeämmäksi kuin työnteko.

Kiisken mukaan lomittajat tekevät tutuilla tiloilla töitä omalla ajallaan.

Erimielisyyttä työajan riittävyydestä

Kakriaisen mukaan laki sorvattiin valmiiksi nopeasti ja siitä puuttuu esimerkiksi Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melan ohjeistus lomitusyksiköille, jotka hoitavat maatalousyrittäjien lomituspalveluita.

– Nyt lomitusyksiköt tekevät omia sovelluksiaan ja siitä aiheutuu monenlaista sekaannusta.

Liperin lomitusyksikössä maatalousyritysten työaikamitoitusten tarkistaminen nähdään normaalina toimeksiantosopimuksen mukaisena toimintana.

En ymmärrä, miten MTK voi sanoa, ettei työaika riitä.

Markku Lehtonen

Koska lomittajien työaikaa on kavennettu, viljelijät eivät uskalla irrottautua työstä, Kakriainen kertoo kokemuksia.

– En ymmärrä, miten MTK voi sanoa, ettei työaika riitä. Tiloilla on ollut mahdollisuus tilalla esittää mitoitukseen aikaa ja lomittajien työaikaa on lisätty aikaisemminkin samanlaisella menettelyllä useamman vuoden ajan, Lehtonen toteaa.

Tilojen väheneminen tuo säästöjä

Lomituspalvelulakia uudistettiin vastaamaan paremmin nykyistä aikaa. Lakiin sisällytettiin EU:n valtiontukisäädökset. Hallitusohjelmassa lomituspalveluihin kohdistui 20 miljoonan säästövaatimus.

Vuositasolla 10 prosenttia tiloista lopettaa.

Antti Huhtamäki

Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melan johtaja Antti Huhtamäki kertoo, että vaadituista säästöistä 15 miljoonaa saadaan rakenteellisella muutoksella. Lomittajien tarve vähentyy, sillä tilojen määrä on huomattavassa laskussa.

– Vuositasolla 10 prosenttia tiloista lopettaa.

Loput viisi miljoonaa saadaan säästettyä uudistuksen tuomilla työkaluilla, kuten tilamitoituksella.

Huhtamäen mukaan maatalouden vakavan kannattavuuskriisin vuoksi tilojen määrän laskun arvioidaan kiihtyvän.