Mitä järkeä on keskustella, kun koulu kuitenkin lakkautetaan?

Lähidemokratiaan kuuluu ajatus siitä, että kuntalaisia kuullaan päätöksenteossa. Säästötalkoot ovat käynnissä joka puolella ja kunnat järjestävät yleisötilaisuuksia koulujen tulevaisuuteen liittyen. Kyyninen kuntalainen voi ajatella, että näistä keskustelutilaisuuksista ei ole loppupeleissä mitään hyötyä.

Kotimaa
Liedakkalan koululaiset osoittavat mieltään koulun lakkauttamista vastaan Keminmaan kunnantalon edustalla lokakuussa 2014.
Liedakkalan koululaiset osoittivat mieltään koulun lakkauttamista vastaan ennen valtuustonkokousta lokakuussa 2014.Antti Heikinmatti / Yle

Kouluverkkoselvityksiä tehdään ympäri maata ja kunnat järjestävät keskustelutilaisuuksia. Säästää pitäisi, mutta kuntalaiset eivät halua luopua esimerkiksi lähikoulusta.

Kuntalaisesta saattaa tuntua, että vaikuttamisen mahdollisuudet ovat vähissä: vaikka asioista keskusteltaisiin kuinka, koulu lakkautetaan siitä huolimatta.

Keminmaassa Liedakkalan koulun kohtalo on ollut vaakalaudalla pari vuotta. Päättäjät ovat äänestäneet kyläkoulun tulevaisuudesta puolesta ja vastaan. Uusin päätös on, että koulu suljetaan kuluvan lukukauden jälkeen.

Vanhempainyhdistys ja kyläyhdistys ovat taistelleet koulun säilyttämisen puolesta ja kamppailu jatkuu, sanoo vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Pia Kokkonen.

– Olemme tehneet kolme valitusta hallinto-oikeuteen ja sieltä on luvattu päätöksiä kevään aikana, Kokkonen kertoo.

Kaikki konstit käytössä

Vanhempainyhdistys on kääntänyt kaikki kivet yrittäessään suojella koulua: on kerätty nimiä, järjestetty mielenosoituksia, seminaareja, keskusteluiltoja ja puhuttu suoraan kuntapäättäjien kanssa.

Ehkä suurin oppi on, että kunnallispolitiikassa päätökset eivät aina pidä.

Pia Kokkonen

– Yksi vuosi oli ihan hullunmyllyä. Meillä on ollut hyvä porukka ja tapasimme tiiviisti. Vastuuta on jaettu ja salapoliisityötä tehty. Olemme oppineet hirveästi kunnallispolitiikasta ja kunnallisesta päättämisestä. Ehkä suurin oppi on, että kunnallispolitiikassa päätökset eivät aina pidä. Asioilla on aina monta puolta, Kokkonen pohtii.

Kuntaliitossa on kysytty kuntalaisilta erilaisista vaikuttamismahdollisuuksista parinkymmenen vuoden ajan. Uusimman kyselyn tuloksista viime keväältä selviää, että kuntalaisten mielestä parhaat tavat vaikuttaa ja osallistua ovat talkootyö, yhdistyksen tai järjestön kautta osallistuminen, yhteydenotto kunnan viranomaiseen ja esimerkiksi vanhempainiltaan osallistuminen.

Tutkimukseen vastasi noin 12 500 kuntalaista 40 kunnassa. Lapista kyselyssä olivat mukana Tornio ja Inari.

Keskustelu tärkeää valmisteluvaiheessa

Kuntalaiset suhtautuvat vaikuttamismahdollisuuksiinsa ristiriitaisesti: kun joka kolmas pitääesimerkiksi kunnan järjestämää keskustelutilaisuutta hyvänä tapana vaikuttaa, joka neljäs pitää sitä huonona tapana. Neljä kymmenestä kuntalaisesta on sitä mieltä, että omassa kunnassa ei kuunnella kuntalaisten mielipiteitä.

Liedakkalan koulu talvella.
Liedakkalan koulun tulevaisutta on veivattu pari vuotta.Risto Koskinen / Yle

Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom sanoo, että kuntalaiskeskustelut ovat erittäin tärkeitä.

– Ehdottomasti on järkevää keskustella nimenomaan jo valmisteluvaiheessa. Kunnat eivät ihan heppoisin syin esitä koulujen karsintaa ja on tärkeää, että kuultaisiin asioista puolin ja toisin, Pekola-Sjöblom korostaa.

Jouhevuutta kunnilta kaivataan

Koulujen lisäksi sosiaali –ja terveyspalvelujen ja yhdyskuntarakenteiden muutokset ovat teemoja, joista kunnat järjestävät tilaisuuksia. Kansalaiskeskustelut ovat yleistyneet varsinkin suurimmissa kaupungeissa, mutta petrattavaa vielä on.

– Kuntien pitäisi kertoa vielä jouhevammin asioista jo valmisteluvaiheessa, Pekola-Sjöblom sanoo.

Valmisteluvaiheessa on esimerkiksi Kemin kouluverkkoselvitys, josta kaivataan nyt kuntalaisten mielipiteitä. Keskustelutilaisuudet ovat alkaneet.

Keminmaan Liedakkalan koululla ollaan nyt pattitilanteessa ja odotetaan tietoa hallinto-oikeuden päätöksestä. Vanhempainyhdistys jaksaa uskoa koulun tulevaisuuteen.

– Tässä on kaksi rintamaa, joista kumpikaan ei anna periksi. Kyllä minä koen, että näihin asioihin voi oikeasti vaikuttaa, puheenjohtaja Pia Kokkonen sanoo.