Rauhan arkkitehti

Hussein al-Taee syntyi keskelle sotaa, ja pyhitti elämänsä sodan päättämiseksi. Vantaalaisen rauhanvälittäjän vaatimaton tavoite on tehdä Irakista rauhallinen maa, jotta hän voisi muuttaa sinne asumaan.

henkilökuvat
Hussein al-Taee
Kalevi Rytkölä / Yle

Isoäidin katse on hätääntynyt. Mummi pitää kolmevuotiasta pojanpoikaansa olkapäistä ja katsoo silmiin. “Bagdadia pommitetaan”.

Tämä on ensimmäinen asia, jonka Hussein al-Taee muistaa. Oli vuosi 1986 ja Irak ja Iran kävivät sotaa jo kuudetta vuotta.

Mun lapsuuteni on ollut sotaisa kriisi toisensa jälkeen.

– Muistan hänen kauhunsa. Mun koko lapsuuteni on ollut sotaisa kriisi toisensa jälkeen.

Al-Taee muistaa lapsuudestaan veriset autolavat, joilla haavoittuneita kuljetettiin. Scud-ohjukset, joilla Saddam Hussein pommitti kapinaan nousseita kansalaisiaan. Hiekkamyrskyn ruosteenpunaiseksi värjäämän taivaan YK:n pakolaisleirin yllä Saudi-Arabiassa. Pakolaisleirin murhat, skorpionit ja kaivoveden, josta tuli suuhun kamelinkarvoja.

Helmikuussa 2016 al-Taee hörppää kahvia Arabian kahvikupista haalean arkisessa toimistohuoneessa Helsingin Etelärannassa. Siellä on al-Taeen työnantajan, konfliktinratkaisujärjestö CMI:n päämaja. Al-Taee ei halua toimittajia kotiinsa, sillä siellä on remontti.

Suurempi syy saattaa olla se, että analyytikko haluaa pitää mediahuomion työssään. Sotaa paennut irakilaispoika on nyt 32-vuotias vantaalainen mies, joka hieroo työkseen rauhaa Irakiin.

Ei siis se tavallisin pakolaistarina. Mutta matka ei ole päättynyt: Al-Taee on kotona vasta Irakissa. Sinne hän toivoo muuttavansa yhdeksän vuoden päästä.

– Se on mun elämänsuunnitelma.

Sitä ennen Irakista pitäisi tehdä turvallinen maa.

Vantaalaisen insinööriopiskelijan herätyksen hetki

Ulkoministeriön toimisto Helsingissä 2000-luvun taitteessa. Hussein al-Taeen isä Asaad selittää virkamiehelle Irakin ihmisoikeustilannetta. Saddam Hussein vangitsee, kiduttaa ja teloittaa kansalaisiaan, mutta länsimaita ei vielä oikein kiinnosta.

Tulkiksi mukaan otettu Hussein kääntää kiihtyneen isänsä puhetta rauhallisesti. Katse harhailee suomalaisen teinipojan katseen lailla seinillä ja katossa, kaikkialla paitsi virkamiehen silmissä. Yhtäkkiä isä katsoo poikaansa ja tiukkaa: “Nyt katsot tätä virkamiestä silmiin ja ilmaiset hänelle mitä tunnen. Mikä sinun on?”

– Se herätti miettimään: haluanko jatkaa elämistä tavallisena suomalaisena vai haluanko ajaa Irakin asiaa?

Valinta ei ole helppo, mutta al-Taee tekee päätöksensä. Hän lopettaa automaatiotekniikan opinnot Vantaalla, koska “sillä tutkinnolla ei vaikuteta Irakin asioihin suuressa mittakaavassa”. Sen sijaan hän opiskelee kauppaa ja kansainvälisiä suhteita Englannissa ja Suomessa, sitten kauppatieteiden ja kansainvälisen politiikan opintoja Varsovassa. Irakissa al-Taeet käyvät tiuhaan, sillä isästä tulee Najafin kaupungin kuvernööri vuonna 2005.

Hussein al-Taee CMI:n toimistolla helmikuussa 2016.
Hussein al-Taee CMI:n toimistolla helmikuussa 2016.Kalevi Rytkölä / Yle

Syksyllä 2014 al-Taee palkataan Martti Ahtisaaren perustaman konfliktinratkaisujärjestö CMI:n Irak-projektiin. Al-Taee on osa monikansallista tiimiä, jonka työtä on tavata ja kuunnella Irakin johtohenkilöitä, oppositiota, aktivisteja, ja välittää tietoa näiden välillä. Viime tammikuussa heidän näkemyksiään kuunteli Irakin presidentti.

Nyt hänen kahvinsa jäähtyy Arabia-kupissa. Rauhanvälittäjä on luennoinut toimittajalle puoli tuntia putkeen virheistä, joita länsimaat ovat Irakissa lähihistoriassa tehneet. Aika ajoin al-Taee keskeyttää itsensä ja kysyy:

– Voisiko tuon viimeisen vetää yli?

Varovaisuus on perusteltua. Yksi asiayhteydestään irroitettu ja väärinymmärretty lause voi tehdä paljon tuhoa työlle, joka perustuu puolueettomuuteen ja täydelliseen luottamukseen Irakin eri osapuolten välillä. Al-Taee ei kerro työnsä yksityiskohdista edes niille valtioille, jotka CMI:n toimintaa rahoittavat.

Jos ISIS poistetaan niin poistuuko ongelma? Ei poistu.

Al-Taeen analyyseillä on kuitenkin nyt kysyntää, kun suomalaiset ihmettelevät maahan saapuneita kymmeniä tuhansia irakilaisia ja pelkäävät terroristien hyökkäystä. Analyytikko vastailee kohteliaasti, mutta haluaisi oikeastaan puhua muusta. ISIS ja miljoonat turvapaikanhakijat ovat lopulta Lähi-idässä tehtyjen "poliittisten emämunausten” sivutuotteita.

– Jos ISIS poistetaan niin poistuuko ongelma? Ei poistu.

No kerro meille mikä on ongelma ja miten se poistetaan?

Näin demokratia tuhotaan

Olohuoneen maton alla on puinen luukku. Luukusta pääsee kuoppaan, johon mahtuu kaksi aikuista. Sinne Hussein al-Taeen isä Asaad piiloutuu veljensä kanssa, kun Irakin salainen poliisi tulee etsimään oppositiopoliitikkoa. Lapset eivät hiisku piilopaikasta. Diktaattorin korvat ovat kaikkialla.

Tällaista oli al-Taeen perheen elämä 1980-luvun lopun Najafissa, šiiamuslimien pyhässä kaupungissa, jonne perhe pakeni Bagdadista.

Nyt Saddam Hussein on hirtetty ja hänen Baath-puolueensa hajautettu palasiksi. Irak on silti pahemmassa sekasorrossa kuin ikinä diktaattorin vallan aikana.

– Ei silloinkaan voinut nukkua öitään rauhassa. Mutta silloin saattoi kulkea pohjoisesta etelään ilman että ISIS katkaisee pään.

_Miten tässä näin kävi? _

Missään vaiheessa Irakissa ei päästy tilanteeseen, jossa ammattimies oikeassa paikassa oikeaan aikaan voisi johtaa.

Al-Taee palaa vuoteen 2005, jolloin Irakia miehittänyt Yhdysvallat luovuttaa valtansa Irakin eduskunnalle. 35 vuotta maata hallinneen Baath-puolueen valtapaikat jaetaan šiioille, sunneille ja kurdeille Yhdysvaltojen siviilihallitsija Paul Bremerin kätilöimän kiintiöjärjestelmän mukaan.

– Missään vaiheessa Irakissa ei päästy tilanteeseen, jossa ammattimies oikeassa paikassa oikeaan aikaan voisi johtaa. Oli esimerkiksi kurdi kuinka hyvä tahansa, hänestä ei voi tulla pääministeriä.

Näin tehtiin Irakin vakauttamisen ensimmäinen virhe. Kiintiöjärjestelmän myötä valta valuu niille, jotka ovat uskollisimpia omille etnis-uskonnollisille ryhmilleen ja puolueilleen. Toinen virhe oli hajottaa vanhan vallan instituutiot, kuten poliisit, armeija ja rajavartiosto. Kolmas virhe oli ajaa entisen Baath-puolueen rivijäsenet perheineen yhteiskunnan marginaaliin.

– Ajateltiin että he ovat verrattavissa natsi-Saksan upseereihin. Todellisuudessa suuri osa puolueeseen liittyneistä oli tavallisia ihmisiä, joilla ei ollut muuta keinoa päästä elämässä eteenpäin.

Näin kylvettiin siemenet sekasorrolle, joka nähdään Irakissa tänä päivänä.

– Yhtäkkiä sinulla on suuri, työtön, hyvin verkostoitunut, vihainen ja aseellisesti koulutettu oppositio, joka on valmis tekemään mitä vain palauttaakseen kunniansa.

Syntynyt valtatyhjiö loi pelikenttää vallasta syrjäytetyille Baath-puolueen upseereille, joista moni siirtyi al-Qaidaan, myöhemmin ISISiin. Amerikkalaisten lupaamaa unelmaa demokratiasta alettiin hajottaa terrorilla.

Kun ISIS kesäkuussa 2014 julisti perustaneensa islamistisen kalifaatin, maailmassa oli kymmeniä tuhansia, jotka olivat valmiita vastaamaan sen kutsuhuutoon.

Al-Taeen rauhan rakennusohjeet - miten Irak vakautetaan?
Yle Uutisgrafiikka

ISIS kukistuu – ja mitä sitten?

Paras tapa lyödä Isis rahoituskanavien kuivattamisen lisäksi on estää potentiaalisten Isis rekrytoitavien nuorten syrjäytymiseen ja radikalisoitumiseen johtavat toimet. Ei tehdä ihmisten elämä ahtaaksi Euroopassa ja estetään konfliktin siemen kasvamasta. Nyt malttia ja harkintaa. (al-Taeen statuspäivitys Facebookissa 15.11.2015)

Al-Taee ei epäröi lausua ääneen ajatuksiaan Irakista, terroristeista ja turvapaikanhakijoista. Ja siitä miten kaikki nivoutuu yhteen.

Kuten että ISISin tuskin tarvitsee muiluttaa terroristeja Eurooppaan turvapaikanhakijoiden mukana, sillä “fanaatikoilla on infra jo valmiina Euroopassa”.

Tai että antamalla pakolaisten hukkua Välimereen, EU-maat toisaalta helpottavat terroristien rekrytointia ja toisaalta vaikeuttavat omaa asemaansa rauhanneuvottelujen osapuolena.

Tai että kalifaatti ei ole enää trendikäs. Parhaillaan ISIS bunkkeroituu strategisille alueille Irakiin ja Syyriaan, mutta lopulta se kuitenkin lakkaa olemasta, al-Taee sanoo. Ja lisää perään: "mutta entäs sitten?"

Kun syntyy uusi järjestö joka vastaa kysymyksiin joita näillä (ISISin rekrytoimilla) nuorilla on, niin siihenkin liitytään.

Nyt pitäisikin miettiä: mitä ISISin jälkeen? Terroristit voi tappaa luodeilla, mutta terrorismia ei.

– Kun syntyy uusi järjestö joka vastaa kysymyksiin joita näillä (ISISin rekrytoimilla) nuorilla on, niin siihenkin liitytään. Siksi pitää miettiä mikä on se syy miksi he haluavat kalifaattiin? Onko se puhtaasti ideologinen, vai onko heillä jokin ongelma, mihin kalifaatti antaa vastauksen?

Ongelmia riittää. Yksi on turvattomuus, toinen on raha. Irakissa ja Syyriassa ISIS on tuhansille työpaikka, jonka ottamalla saa suojelua, mutta josta ei noin vain irtisanouduta. Eurooppalaisia muslimeja ISIS houkuttelee propagandalla, joka yhdistää islamistista ideologiaa ja "pelasta maailma" -ajattelua.

– Nuoria muslimeja, joiden vanhemmat elävät toimettomina ja menetetyn maansa menneisyydessä. Nämä nuoret eivät menesty koulussa, eivätkä ehkä ole eläneet kunnon muslimin elämää. Hukassa monen identiteetin välillä. Näihin rekrytoija iskee.

Al-Taeen rauhan rakennusohjeet - miten radikalisaatiota ennaltaehkäistään?
Yle Uutisgrafiikka
Hussein al-Taee
Kalevi Rytkölä / Yle

Suomalainen Irakin sisäpiirissä

Miksi meidän pitäisi kuunnella Hussein al-Taeeta?

Ainakin hänellä on ensiluokkaiset lähteet. Al-Taeen verkostot yltävät Bagdadin katutasolta Irakin korkeimpaan poliittiseen johtoon asti. Hän tietää mitä terroristit haluavat, koska hän on istunut samassa pöydässä niiden kanssa, jotka ovat kirjoittaneet al-Qaidan rekrytointiohjeita.

Kollegat CMI:ssä arvostavat al-Taeen kykyä analysoida Lähi-itää kokonaisuutena, sekä puhua monimutkaisista asioista helppotajuisesti. Rauhanvälitystyöhön al-Taeen tausta on täydellinen. Irakilaisuus tuo uskottavuutta, suomalaisuus antaa sopivaa etäisyyttä Irakin eripuraisiin osapuoliin. “Sisäpiiriläinen, mutta tarpeeksi ulkopuolinen”, CMI:stä kuvaillaan.

Al-Taee on myös merkittävän irakilaispoliitikon poika ja šiiamuslimi. Eikö näitä asioita pidetä Irakissa puolueettomuutta horjuttavina seikkoina?

– Kun he huomaavat, että osaan katsoa asioita heidän näkökulmastaan, ja että me CMI:nä ei tuoda omia ajatuksia pöytään, niin se on nopeasti ohitettu, al-Taee väittää.

Al-Taeen mukaan Irakia ei pitäisi muutenkaan ajatella yksisilmäisesti sunnien, šiiojen ja kurdien ikuisena valtakamppailuna.

– Irakissa eletään vaihetta, jossa moni on kyllästynyt tällaiseen lokerointiin. Murros on tapahtumassa ja istun sopivasti siinä.

Entinen pakolainen ei katso pakolaiskriisiä sivusta

Helsinki-Vantaan lentokenttä vuonna 1993. Kymmenvuotias Hussein al-Taee vetää ensimmäiset henkäyksensä tammikuun kylmää ilmaa. Pojalla on yllään musta t-paita.

Al-Taeet on otettu Suomeen kiintiöpakolaisina, mutta Hussein ei vielä ymmärrä mitä se tarkoittaa. Hänelle “koti” oli viimeiset kolme vuotta mudasta ja telttakankaasta tehty hökkeli YK:n pakolaisleirillä.

Talvinen Suomi havupuineen on kuitenkin vihreämpi kuin Saudi-Arabian aavikko. Valkeakoskella heitä on vastassa suomalainen ystäväperhe, jonka pihalla on omenapuu. Hussein ystävystyy paikallisten lasten kanssa, oppii hiihtämään, ja puhuu tulevana syksynä jo niin hyvin suomea, että voi aloittaa neljännen luokan muiden lasten kanssa. Hyvä esimerkki täydellisestä kotoutumisesta.

Suomeen viime vuonna tulleiden turvapaikanhakijoiden tarinat tulevat olemaan erilaisia. Heitä vastassa eivät ole vain ystäväperheet, vaan rajoja kiinni vaativat mielenosoittajat, polttopullot, ja nuorilla turhautuneilla miehillä täytetyt vastaanottokeskukset.

Hussein al-Taee
Hussein al-Taee CMI:n toimistolla helmikuussa 2016.Kalevi Rytkölä / Yle
Grafiikka

Yhdistelmä huolestuttaa al-Taeeta, joka pyrkii tekemään oman osansa tilanteen vakauttamiseksi. Hän esimerkiksi haluaa kehittää Madventuresin Startup Refugees -ohjelman kanssa paremmin toimivan vastaanottokeskuksen mallia, joka voitaisiin kopioida ja ottaa käyttöön ympäri maata.

– Olen elämäni aikana menettänyt rauhan niin usein niin monessa paikassa, että en haluaisi samaa Suomelle. Saan itse eniten siitä, että Suomessa on turvallista elää ja olla.

Tämä on kuitenkin jälleen jälkihoitoa ongelmille, joilta oltaisiin voitu välttyä. Miljoonat kotinsa jättäneet alkoivat kiinnostaa vasta kun osa tuli Eurooppaan asti. Al-Taeeta turhauttaa.

– Se että ihmiset tulevat Eurooppaan saakka käy kalliiksi sekä ihmishengissä että rahallisesti. Miksi emme voisi proaktiivisesti lähteä alueille, joissa konflikteja tapahtuu ja ratkaista näitä konflikteja, ettei ihmisten tarvitsisi ylipäänsä lähteä liikkeelle?

Al-Taeen rauhan rakennusohjeet: Miten länsimaat voivat vakauttaa Lähi-itää?
Yle Uutisgrafiikka

“Vain” maahanmuuttaja

Al-Taeen kännykkä soi taas ja taas al-Taee vastaa, tällä kertaa autonsa kaiuttimen kautta. Aihe on tärkeä: al-Taeen yhdeksänvuotias poika pitäisi hakea koulusta ja isä uhkaa myöhästyä venyneen haastattelun vuoksi.

Kuopus käy koulua nykyään samassa rakennuksessa missä oli aikanaan hänen isänsä lukio. Sen pihalla al-Taee aloitteli jo 15 vuotta sitten uraansa konfliktien ratkojana. Kun joku haukkui neekeriksi, al-Taee ei omien sanojensa mukaan hiiltynyt vaan meni tiedustelemaan: “mikä sulla on?”

– Ei ne sitä odottaneet ja tilanne jäi usein siihen. Moni silloinen nahkapää on nykyään ystäväni. Konfliktit on paras ratkaista välittömästi, siinä paikassa.

Mutta ei sitä loputtomiin jaksaisi. Pari päivää haastattelun jälkeen al-Taee kirjoittaa Facebookiin.

Hussein Al-Taee

– Ihmiset jotka mua eivät tunne, eivät mua tunne. Silloin olen yksinkertaisesti vain maahanmuuttaja, al-Taee toteaa.

Myös siksi al-Taee haluaa rakentaa Irakiin rauhaa. Olisi mukava asua paikassa, jonne kokee kuuluvansa. Vuosi vuodelta tuntuu nimittäin enemmän siltä, että se paikka ei olekaan Suomi, vaikka maa “korvasi sen mitä Irakista paetessa menetettiin”.

Pakolaispoika sai turvapaikan Suomesta. Mutta rauha saattaakin kaikista maailman paikoista löytyä Bagdadista.

– Siellä mä kuljen tavallisena ihmisenä. Ja se on kiva tunne.