Näin Voikkaan tehtaan väelle lopulta kävi – joka viides edelleen työtön

Voikkaan paperitehtaan lakkautus vuonna 2006 testasi esimerkiksi muutosturvaa käytännössä. Työntekijöiden pärjäämistä työmarkkinoilla on myös seurattu tiiviisti.

Kotimaa
Voikkaan tehdas ulkokuva
Pyry Sarkiola / Yle

Voikkaan tehtaan lakkautusilmoitus oli työvoimaviranomaisillekin uusi tilanne. UPM piti viranomaisille myös tilannekatsauksen samana päivänä kuin yhtiö ilmoitti säästöohjelmastaan.

Marjukka Matikka työskenteli kymmenen vuotta sitten muutosturva-asiantuntijana Kouvolan työvoimatoimistossa.

– Tunnistimme valtavat haasteet, vaikka UPM ilmoitti tuolloin Työstä työhön -tukiohjelmasta, joka oli uutta. Tilanne oli kuitenkin todella vakava, kertoo nykyään Kaakkois-Suomen TE-toimistossa työskentelevä Marjukka Matikka.

Oma päivystyspuhelin ja palvelupiste

Kun paperitehtaan lakkautussuunnitelma ja kutsu yt-neuvotteluihin oli tullut julki maaliskuussa 2006, alkoivat myös työvoimaviranomaisen puhelimet soida.

Ihmiset soittivat työvoimatoimistoon heti tehtaalta.

Marjukka Matikka

– Ihmiset soittivat työvoimatoimistoon heti tehtaalta. Päätimme keskittää puhelut ja seuraavalla viikolla avattiin voikkaalaisten oma päivystyspuhelin, jossa virkailijat antoivat lisätietoja, muistelee muutosturva-asiantuntija Marjukka Matikka Kaakkois-Suomen TE-toimistosta.

Irtisanottuja auttavan muutosturvan lainsäädäntö oli tullut voimaan vajaa vuosi ennen Voikkaan lakkautussuunnitelmaa. Muutosturvassa työnantajat, työntekijät ja työvoimaviranomaiset yhdessä löytävät yksilöllisiä ratkaisuja irtisanotuille.

– Loimme myös niin sanotun Voikkaan mallin. Tämä tarkoitti nopeaa reagointia ja nopeaa käytännön toimintaa. Esimerkiksi TE-toimiston palvelupiste avattiin tehtaalle jo huhtikuun alussa 2006.

Työvoimaviranomaiset ovat myös seuranneet jatkuvasti Voikkaalta työtä vaille jääneiden tilannetta.

Vuoden 2016 alussa voikkaalaisista työttömänä työnhakijana tai lomautettuna oli 110 ihmistä, joista noin kaksi kolmasosaa yli 57-vuotiaita.

Lakkautus toi pintaan Voikkaan hengen

Voikkaan tehtaan lakkautus herätti myös työelämän tutkijoiden mielenkiinnon heti tuoreeltaan.

Tehtaiden lakkauttamisesta oli toki tehty muun muassa yhteiskuntatieteellistä tutkimusta. Brittiläiset tutkimukset kertoivat usein, että tehtaan mentyä kuolee myös tehdasyhteisö.

Näin ei kuitenkaan käynyt Voikkaalla.

Voikkaa ei ole kuollut ja taajama jatkaa elämäänsä.

Harri Melin

– Voikkaa ei ole kuollut ja taajama jatkaa elämäänsä. Tehtaan tiloihin on tullut uutta toimintaa ja tehtaan entiset työntekijät ovat yllättävän hyvin työllistyneet lakkautuksen jälkeen. Eniten kärsivät perinteisimmät paperimiehet, joiden työmarkkinaosaaminen rajoittui paperin tekemiseen, arvioi sosiologian professori Harri Melin Tampereen yliopistosta.

Voikkaa muutti Suomen elinkeinoelämän

Melin toimitti tutkija Tero Mamian kanssa vuonna 2010 raportin Tapaus Voikkaa – Teollisuusyhteisö murroksessa.

Professori puhuu myös Voikkaan hengestä.

– Puhallettiin vahvasti yhteen hiileen. Tämä toi tukea yhteisölle ja tunteen, ettei kukaan ole yksin.

Elinkeinoelämä on professorin mielestä kymmenessä vuodessa muuttunut.

– Vuonna 2006 yrityksissä pohdittiin varmasti paljon vakavammin näitä ratkaisuja eli lopetetaanko tuotantoa vai ei. Nykyään huomattavasti herkemmin esimerkiksi suljetaan kokonainen tuotantolaitos tai siirretään tuotantoa muualle.