Bepop kerää edelleen ihailijoita: Ehkä postmodernismin merkittävin työ Suomessa

Arkkitehtuurin opiskelijat ympäri maailmaa käyvät ihailemassa porilaisen Bepopin muotoja. Kauppakeskukseksi 1980-luvulla suunniteltu rakennus kerää edelleen myös alan ammattilaisten kehuja. Arkkitehti Jyrki Tasa uskookin Bepopin olevan mahdollisesti jopa maan merkittävin postmodernismin työ.

Jyrki Tasa
Rakennuksen julkisivu
Karri Laihonen / Yle

Arkkitehti Jyrki Tasa puhuu suunnittelutyöstään tunteellisesti. Porilainen Bepop on hänelle rakennuksena hyvin merkittävä.

– Aina kun näen sen, on kuin tapaisin rakkaan ihmisen uudestaan. Se herättää muistoja. Se on myös tärkeä osa omaa kehitysprosessiani. Bepop opetti minulle paljon asioita, joita sovellan työssäni edelleen.

Bepop oli aikanaan hyvin edistyksellisen näköinen rakennus. Tasan mukaan sitä ei kuitenkaan pidetty modernina.

– Moderni arkkitehtuuri oli aika kylmää ja kankeata. Se jäi tavallisille ihmisille etäiseksi. Halusin itse tehdä jotain iloista ja värikästä. Liitin mukaan elementtejä, jotka toivat muistoja menneestä. Siihen aikaan sitä ei mielletty postmodernismiksi, mutta jälkikäteen katsottuna sellaiseksi se koetaan.

Pysyvä sija suomalaisessa arkkitehtuurissa

Bepop on hyvin tunnettu rakennus arkkitehtipiireissä. Se miellyttää myös monen muun silmää.

– Ehkä tavalliset kansalaiset näkevät poikkeavuuden synnyttämän vetovoiman. Arkkitehdit tulevat katsomaan oman aikansa puhdasta toteutusta. Sellaisia on aika vähän, Jyrki Tasa kertoo.

Tasa on ylpeä siitä, kuinka paljon hänen työtään arvostetaan. Hän uskoo, että sitä pidetään jopa yhtenä merkittävimmistä, ellei jopa merkittävimpänä suomalaisen postmodernismin työnä.

– Iloitsen nyt erityisesti siitä, että kollegat ja ammattilehdet ovat ottaneet Bepopin ja 1980-luvun arkkitehtuurin uudelleen tarkasteluun. Se on saanut pysyvän sijan ja arvon suomalaisessa arkkitehtuurissa.