Montessoripäiväkodissa on erilaista

Oppiminen on helppoa jos opittava asia on merkityksellinen

Kotimaa
Oulun montessori-päiväkodissa
Oulun montessori-päiväkodissa

Montessori-pedagogiikan ydinajatuksena on kehittää lapsen omaa persoonallisuutta ja yhteistyökykyä. Varhaiskasvatuksessa painottuu sosiaalisuus ja oma-aloitteisuus.

Venezuelalaislähtöinen Ana Eskola on opettanut Oulun montessoripäiväkodissa vuodesta 1982. Pitkään toimittiin tukiyhdistyspohjalta, mutta viisi vuotta sitten hän ryhtyi vanhempien pyynnöstä vetämään sitä normaalina yksityisenä päiväkotina.

Merkityksellisyys helpottaa oppimista

Oulun montessori-päiväkodissa lähdetään siitä että oppiminen on helppoa, jos opittava asia on lapselle merkityksellinen.

– Me ohjaamme lapsia etsimään itse töitä. Pienemmät oppivat isommilta ja isommat lapset oppivat ottamaan pienemmät lapset huomioon. Samalla he oppivat asiat itsekin syvemmin, kun opastavat pienempiä, sanoo Eskola.

Oppiminen ei ole itsetarkoitus, vaan jotain joka tapahtuu itsestään kun sille annetaan mahdollisuus. Tutkimusten mukaan montessoripäiväkodin käyneiden lasten erot niin sanottujan tavallisten päiväkotien lapsiin verrattuna näkyvät lähinnä sosiaalisessa käyttäytymisessä ja oma-aloitteisuudessa.

– Nykypäivän yhteiskunta on kovin kilpailullinen, mutta me yritämme opettaa lapsia siihen että kilpailisivat nimenomaan itsensä kanssa, kertoo Eskola.

Ehjä maailma

Oulun montessoripäiväkodin keskipiste on keskushuone tai niin sanottu montessorihuone. Sen tarkoituksena on auttaa lasta itsenäistymään, ja sen rakentamisessa otetaan huomioon sekä lapsen fyysinen että psyykkinen ulottuvuus.

Myöskään kauneutta ei ole unohdettu: mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä kauniimpi ympäristön tulee olla. Valittujen värien tulee olla sopusoinnussa ympäristön kanssa ja, mikäli mahdollista, käytetään luonnon materiaaleja. Kaiken tulee olla puhdasta ja ehjää.

– Montessori ajatteli että lapsille pitää antaa ehjä maailma eikä niinkään tuoda pelkoja heille. Me opetamme miten asioista pidetään huolta ja miten tavaroita korjataan, pohtii Eskola.

Montessorilelut

Montessori-pedagogiikan käyttämä työskentelyvälineistö auttaa lasta oppimaan itsenäisesti ja tekemään omia oivalluksia. Kaikkien montessori-välineiden funktio on tarkoin harkittu lapsen luontaisen kehityksen perusteella ja ohjaajan tarkoitus on auttaa lasta selviytymään tehtävästä itse. Montessori-välineet tarjoavat yleensä ensin konkreettisen aistivaikutelman, ja ohjaavat vähitellen abstraktiin ajatteluun. Monilla välineillä on varsinaisen funktionsa lisäksi myös toinen tarkoitus: välineistö palkitsee lasta onnistumisen riemulla, ja sitä kautta lujittaa itsetuntoa.

– Ensin on käytännön elämän harjoitukset, sen jälkeen aistinurkka, sitten matematiikkanurkka, sitten äidinkieli ja viimeisenä kulttuuri, listaa Eskola.

Lisäksi montessori-ympäristö pyrkii antamaan erilaisia aistivaikutelmia maantiedon, biologian, tieteen, musiikin ja taiteen alueilta. Kukin tehtävä ja siihen tarvittavat välineet on koottu omaksi kokonaisuudekseen koriin tai tarjottimelle. Arkipuuhahyllyköstä löytyvät esimerkiksi napitus- ja rusetinsolmimiskehikot, siivous- ja pesutarvikkeet, lukkoja ja avaimia, vedenkaatoharjoituksia ja purkkien ja pullojen avaamista. Tehtävät ovat selkeitä, ja niiden epäsuora tarkoitus on kehittää myös käden ja silmän yhteistyötä sekä keskittymiskykyä.

Millä tavalla erilaisia montessorilapsista sitten kasvaa?

– En halua vertailla, mutta näistä lapsista kasvaa vahvoja. He eivät anna periksi vaan osaavat ja pystyvät, hymyilee Eskola.

Mikä Montessori ?

Montessori-pedagogiikan luonut Maria Montessori syntyi Italiassa vuonna 1870. Hän oli edelläkävijä alallaan, ja valmistui maansa ensimmäiseksi naislääkäriksi. Maria Montessori työskenteli nuorena lääkärinä mielisairaalassa, jossa hän hoiti henkisesti jälkeenjääneitä lapsia. Lapsia tarkkaillessaan hän havaitsi, että monet lasten ongelmista johtuivat kasvatuksesta, joka ei ollut tarpeeksi kannustavaa ja lasten tarpeita tyydyttävää.

Myöhemmin Montessori työskenteli myös terveiden lasten parissa ja perusti lastenkodin, jonka toiminnan tarkoituksena oli edesauttaa lapsissa tapahtuvaa spontaania kehitystä. Pedagogiikan lisäksi Montessori kehitti välineistön, joka on siis erityisesti suunniteltu edistämään lapsen kokonaisvaltaista kehitystä.