1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Terveys ja hyvinvointi

Saako zikahyttysen tappaa? Afrikassa pohditaan geenimuuntelua virusmoskiittojen hävittämiseksi

Nigerialaiset tietävät, mistä puhuvat, kun aiheena ovat virukset. Afrikan runsasväkisimmässä valtiossa on kamppailtu niin poliota ja malariaa kuin denguea ja ebolaa vastaan. Zikavirustartuntoja ei maassa ole yksittäistapauksia lukuunottamatta.

Nigerian nuori väestö kasvaa ja pakkautuu kaupunkeihin, myös Lagosiin. Kuva: Erja Tuomaala / Yle

Käytä peittäviä vaatteita, hyttysmyrkkyjä, moskiittoverkkoja ja sähköisiä karkottimia. Näin neuvoo lääkäri Ewele Ofulue terveysklinikalta Lagosin Ikejasta.

Kun ebolavirus alkoi levitä Nigerian naapurimaissa, viranomaiset toimivat nopeasti. Valtakunnallinen hätäkeskus perustettiin, ja rajoilla otettiin käyttöön terveystarkastuksia lämmönmittauksineen. Esimerkiksi Lagosissa kaikki näytteet tutkittiin yliopistollisessa keskussairaalassa.

Katsaus kannatti. Nigerian ensimmäinen ebolatartuntapotilas tunnistettiin, ja hänen kontaktinsa jäljitettiin. Kontakteja oli noin 300. Jos Liberiasta matkustanut mies olisi ehtinyt luennoimaan Port Harcourtiin, tiheään asutulle alueelle, katastrofi olisi kenties ollut valmis. Nyt maailmanterveysjärjestö WHO pitää Nigerian toimintaa "maailmanluokan salapoliisiityönä". 

Kansalaisille teroitettiin hygienian ja käsihuuhteiden tärkeyttä.

– Leviämisuhka otettiin vakavasti. Kaduilla kauppiaat pyysivät asiakasta osoittamaan haluamansa hedelmät, myytäviin ei varmuuden vuoksi koskettu. Kättely jäi, selvittää tohtori Ebuele Ofuele.

Toimiva jätehuolto on terveyden avain. Kuva: Erja Tuomaala / Yle

Ebolataistelu oli kansallinen projekti. Ihmiset tunsivat, että heistä huolehdittiin. Se ei ole hauraan infrastruktuurin maissa itsestään selvää.

Näkymä kohti slummikaupunginosia Third Mainland -sillalta Lagosissa. Slummiutuminen lisää tautiriskiä. Kuva: Erja Tuomaala / Yle

Huhuja torjuttava – "suolavesi ei pelasta"

Nigeria onnistui rajaamaan ebolatapaukset 20:een. Neuvontajulisteet ovat edelleen katukuvassa muistuttamassa käsienpesun ja hygienian tarpeellisuudesta. Kuva: Erja Tuomaala / Yle

Virusten leviämiseen liittyy usein taikauskoa ja huhuja. Erityisesti maaseudulla pyrittiin levittämään tietoa ebolaan liittyvistä faktoista. Tohtori Ofuele painottaa myös seurantaa ja raportointia.

– Kotikäyntejä tehtiin, esimerkiksi Lagosissa epäiltyjen tartuntapotilaiden lämpö mitattiin kahdesti päivässä. Valistuksella yritettiin välttää virukseen liittyvä sosiaalinen stigma, ihmisiä ei haluttu eristää turhaan. Ebolan itämisaika on 21 vuorokautta.

Hyttyset levittävät zika- ja malariavirusta. Suurkaupungit ovat suotuisia leviämisympäristöjä, jos esimerkiksi viemäriverkosto on huonokuntoinen tai olematon.

Haitallisia hyttysiä hävitettävä geenimuuntelulla?

Maailmassa on 3 500 hyttyslajia, joista vain vajaat sata aiheuttaa vakavia terveyshaittoja ihmisille.

Hyönteiset ovat tärkeitä pölyttäjiä ja esimerkiksi Nigeriassa lintujen ja lepakkojen ravintoa. Toisaalta erityisesti Afrikan vitsaus malaria vaatii edelleen ihmishenkiä ja tekee sademetsistä asuinalueina elinkelvottomia.

Malariaan on olemassa estolääkitys, polioon rokote. Zika- ja ebolavirusten tehokasta lääkettä ei toistaiseksi ole.

Laboratorioissa ympäri maailman etsitään apua myös geenimuuntelusta esimerkiksi haitallisten hyttyslajien steriloimiseen ja kantojen pienentämiseen. Kenttäkokeita on tehty muun muassa Caymansaarilla. Nopeita ratkaisuja geeniteknologia ei kuitenkaan tarjoa.

Nigerian piääkaupungissa ilmestyvässäThe Abuja Inquirer (siirryt toiseen palveluun)-lehdessä pohdiittiin helmikuussa myös geenimuuntelun filosofisia ulottuvuuksia eli sitä, onko lukuisia lajeja sukupuuttoon ajaneella ihmisellä oikeutta pyyhkiä maapallolta enää yhtäkään lajia. Tutkimuslaboratorioissa on joka tapauksessa alkanut suuri evoluutiopeli. 

Hyttysten levittämät virukset lisääntyvät kuumissa ja kosteissa oloissa. Kalastajia Lagosin edustalla. Kuva: Erja Tuomaala / Yle