1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Lumenveisto

Lumenveisto sopii perheiden yhteiseksi talviharrastukseksi – lumenveistoa opettavan mielestä lajia kannattaisi hyödyntää myös kouluissa

Lumenveistossa yhdistyy luovuus ja liikunta. Lumenveistoa opettavan mielestä lajia kannattaisi suosia kouluissa niin matematiikan, kuvaamataidon kuin liikunnan opetuksessa. Perheille lumenveisto tarjoaa mukavaa yhdessäoloa liikunnan ja ulkona olemisen merkeissä.

Lauri, Iiris ja Timo Seppälä sekä Paula Liljander-Seppälä tekivät lauantaina lumiveistosta Repoveden elämys- ja ulkoilupäivillä. Lauri pääsi mukavaan puuhaan, tamppaamaan lunta muottiin. Iiris taustalla odottaa omaa vuoroaan, kun isä Timo ja äiti Paula lisäävät lunta muottiin.

Lumiveistoksen tekeminen lähtee liikkeelle suunnittelusta, jonka voi tehdä sisätiloissa.

– Piirretään mahdollisimman tarkkaan mittakaavaan hahmo, kuten talo tai vaikka muumimamma, kolmesta suunnasta. Sen jälkeen tehdään lumesta aihio, johon muottina käy hyvin pahvilaatikko, selittää Mäntyharjun Reissupolun puheenjohtaja Markku Sohlman.

Muottina käytettävä pahvilaatikko täytetään lumella, joka tampataan joko jalkaisin tai nuijalla tiukkaan hakaten. Sen jälkeen pahvilaatikon sivuja taputellaan ja hivutetaan laatikkoa ylöspäin. Aihiosta voi tehdä varsin korkeankin.

– Kun aihio on valmis, otetaan kuva esille ja aletaan veistää sen mukaan. Mitataan ihan metrimitalla tai viivoittimella, Sohlman kertoo.

Pahvilaatikko toimii muottina, kun tehdään aihiota lumiveistosta varten. Lumi lapioidaan pahvilaatikon sisään ja tampataan tiiviiksi nuijalla tai jalkaisin. Sivut taputellaan, ennen kuin muottia hivutetaan ylöspäin. Kuva: Minna Heikura / Yle

Lumenveistoa myös opettava Jorma Mäkinen kuitenkin huomauttaa, että lunta pitää veistää vain vähän kerrallaan, koska jälkiä on vaikea paikata. Suojakelillä aihion tekeminen on helppoa, mutta hyvin se onnistuu myös pakkaskelillä.

– Lumihiutaleiden sakarat tarttuvat toisiinsa, kun lunta vähän muokataan ja tampataan. Lunta on hyvä pyöritellä maassa ennen sen laittamista pahvimuottiin, jotta kiteet aukeavat, Sohlman opastaa.

Lumenveistäminen on helppoa, paitsi jos haluaa olla Suomen mestari

Lumenveistäminen olisi koululiikuntana mitä parasta, sanoo Markku Sohlman. Hän toivoisi, että lajia hyödynnettäisi enemmän kouluissa.

– Tämä on paitsi liikuntaa myös luovuutta. Lumenveistossa yhdistyy matematiikka, kuvaamataito ja liikunta. Lisäksi veistokset tehdään ryhmissä.

Suomen Ladun jäsenyhdistys Mäntyharjun Reissupolku oli opettamassa lumenveistoa viikonloppuna Kouvolassa Repoveden ulkoilu- ja elämyspäivillä. Sohlmanin mukaan toiveena on saada ihmiset innostumaan lumenveistämisestä ja tekemään teoksia myös omiin kotipihoihin.

Lumiveistoksia Repoveden ulkoilu- ja elämyspäivillä, joita vietettiin viikonloppuna seitsemättätoista kertaa. Kuva: Minna Heikura / Yle

Kouvolan seudulta löytyy Sohlmanin mukaan myös todella taitavia lumenveistäjiä SM-tasolla. Kilpaveistäminen on kuitenkin aivan eri juttu, kuin harrastusveistäminen.

– Muottien pohja on kolme kertaa kolme metriä ja ne ovat melkein kolme metriä korkeitakin. Muotteihin mahtuu 27 kuutiota lunta sisälle. Rakentamiseen menee yleensä monta päivää. Kisassa veistosta työstää yleensä 3–5 viiden hengen porukka.

Sen sijaan omaan kotipihaan lumiveistoksen saa tehtyä hyvinkin helposti, vakuuttaa lumenveistämistä opettava Sohlman.

– Lumiveistoksen tekeminen on ihan helppoa. Jos osaa käyttää lumilapiota, niin siinä se melkein on.