Raumalaisporukan erikoinen harrastus: Ensimmäisen maailmansodan uponneet alukset

Jotkut keräilevät tauluja ja jotkut postimerkkejä. Raumanmeren Hylky-Team keräilee ensimmäisen maailmansodan uponneita aluksia Rauman edustalta. Parinkymmenen vuoden urakka alkaa lähestyä maalia.

Kotimaa
Sukeltaja Pasi Rytkönen harjoittelemassa Taivassalon kivilouhoksessa.
Sukeltaja Pasi Rytkönen harjoittelemassa Taivassalon kiviloukosessa.Eric Petäjä

Mitä ammattisukeltaja voisi harrastaa? Sukeltamista tietenkin. Raumalainen Pasi Rytkönen on 1990-luvulta alkaen etsinyt harrastuksekseen kotiseutunsa vesiltä ensimmäisen maailmansodan aikana uponneita aluksia.

– Rajaus oli kätevä tehdä näin. Jos jotain alkaa tosissaan tutkia, ei voi ottaa 300 vuoden aikaikkunaa. Ensimmäinen maailmansota on helppo, koska Rauman edustalle upotettiin monta alusta. Silloin tapahtui paljon, Rytkönen sanoo.

Rytkösen mukaan juuri kukaan muu ei ole kiinnostunut juuri tämän aikakauden aluksista, ainakaan Rauman edustalla. Vinkkejä uppoamispaikoista löytyy kirjallisuudesta, sanomalehdistä ja arkistoista.

Ensi kesään valmistautumisen Rytkönen aloitti viime viikolla, kun hän kokeili suljetun kierron sukellusjärjestelmää Varsinais-Suomen Taivassalossa vanhassa kivilouhoksessa.

Enää muutama alus puuttuu

Raumanmeren Hylky-Teamin tietojen mukaan Rauman edustalla olisi kaikkiaan kolmisenkymmentä ensimmäisen maailmansodan aikana uponnutta laivaa. Niistä puuttuu enää pari.

– Tärkeintä on se, että löytää laivan nimen ja päivämäärän. Viistokaikuluotain on myös tärkeä väline, Pasi Rytkönen kertoo etsintämetodeista.

Vaikka jonkun vanhan aluksen sijainti olisi tarkastikin selvillä, vaatii sen löytäminen järjestelmällisyyttä. Myös laivan lastin tunteminen auttaa oikean aluksen löytämistä.

Hylyt usein pieninä palasina pohjassa

Pasi Rytkönen kertoo, että isoin heidän löytämänsä alus on Trotti. Vuonna 2004 löydetty alus on 75 metriä pitkä höyrylaiva. Tällä aluksella oli jo pituutta, mutta pienen purjelaivan hakeminen onkin toinen juttu.

– Jos niitä on tykillä ammuttu ja niissä on ollut kivilasti, ei siellä ole kuin metrin korkeita kasoja merenpohjassa. Alueen historian tunteminen ja laivan lastin tunteminen auttavat. Pois sulkemalla voi päätellä paljon, Rytkönen toteaa.

Suomessa laki määrittelee muinaismuiston iäksi yli satavuotiaat alukset. Vielä muutaman vuoden ajan Rytkönen voi melko vapaasti etsiä ensimmäisen maailmansodan aikaisia hylkyjä. Tosin hän on hienotunteinen: mitään ei rikota.

– Emme ole koskaan törmänneet vainajiin. Kenkiä on löydetty, mutta ne eivät välttämättä liity vainajaan.