Luonnonsuojelijat: Luontoa siirtyy virkistyskäytöstä tuottovaateen alle

Luonnonsuojeluliitossa ollaan huolissaan siitä, että paineet esimerkiksi hakkuisiin ja mökkitonttien rantakaavoittamiseen ja myyntiin voivat kasvaa uudistuksen seurauksena.

Aamu-tv
Talvinen metsä.
Hallitus haluaa yhtiöittää metsähallituksen. Samalla sen omistamat maat ja vedet siirtyisivät tuottovaatimuksen alaisiksi. Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava kritisoi hanketta. Haastattelussa myös Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Markus Lohi.

Metsähallituslain uudistusta viilataan tällä viikolla eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnassa. Lakihanke on edennyt nopeasti, ja ensi viikolla se etenee eduskunnan suuren salin käsittelyyn.

Metsähallituksen yhtiöittäminen tarkoittaisi sitä, että metsätalous siirrettäisiin Metsähallitus-osakeyhtiöön ja luonnonsuojelu- ja retkeilyalueita hoitaisi Luontopalvelut-yksikkö, joka saisi rahoituksensa valtion budjetista.

Kiireellä valmisteltu esitys on herättänyt voimakasta kritiikkiä etenkin luontoväen ja retkeilijöiden keskuudessa. Lakia vastustava nettiadressi on kerännyt jo 46 000 allekirjoitusta.

Maanantaina Ylen aamu-tv:ssä vieraillut Suomen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava ihmettelee mihin lakihankkeella pyritään. Sulkavan mielestä kyseessä on kansallisomaisuus, jonka hoitamisessa ykköstavoitteena tulee olla luonnonsuojelu.

Muutosta perustellaan EU-kilpailulainsäädännön vaateilla. Sulkava myöntää että EU:lla saattaa olla vaateensa.

– Tämä peruste saattaa olla ihan totta, näin on Suomessa tulkittu. Ihan kaikkialla Euroopassa ei kuitenkaan ole tulkittu näin, on hyvin erilaisia valtionmaiden käyttötapoja. Kaikkialla ei ole yhtiöitetty metsätaloutta, toteaa Sulkava.

Sulkavalla itsellään tai Luonnonsuojeluliitolla ei ole tiukkaa kantaa siitä, että yhtiöitetäänkö metsätalous vai ei. Nyt kuitenkin samassa yhteydessä ajetaan asioita, jotka eivät liity EU-vaateisiin vaan ovat Suomessa siihen suunniteltuja lisäyksiä.

Luontoarvoista euroajatteluun

Sulkavaa huolettaa nimenomaan ajattelutavan muutos.

– Virkistyskäytön korostumisesta siirrytään siihen, että mietitään mistä saataisiin euroja valtiolle. Tämä muuttaa asioita pitkällä aikavälillä.

Sulkava listaa mahdollisia muutoksia: Kasvavat paineet hakkuisiin ja mökkitonttien myyntiin, mökkitonttien rantakaavoitukseen, tuulivoiman kaavoitukseen ja kalanviljelyyn.

Sulkava arvelee, ettei varsinaisiin suojelualueihin ja kansallispuistoihin ole tulossa suoraa painetta. Ne jatkavat luontopalvelujen alla ja hoidossa. Huoli koskeekin muita valtion metsä- ja vesistöalueita.

– Siltä osin, mitä virkistysalueita siirtyy tuottovaateen alle, se tarkoittaa, että tuottoa pitää saada, uskoo Sulkava.

Maankäytön suunnittelu pitäisi Sulkavan mukaan tehdä yhteiskunnan kokonaisetu edellä. Tällainen suunnittelu pitäisi tehdä julkisessa hallinnossa, eli siellä missä ei mietitä eurojen tuottamista.

"Tärkeät alueet nollahakkuualueita"

Puhelimitse tavoitetun lakimuutoksen puolestapuhujan Markus Lohen (kesk.) mielestä Suomen luonnonsuojeluliitto on levittänyt väärää tietoa muutoksista.

– Sellaista uhkaa ei ole olemassa, että olisimme tekemässä jotain Lapin virkistysmetsille. Tärkeät alueet tulevat olemaan nollahakkuualueita, vakuuttaa Lohi.

Huolta herättänyt saamelaisten asema ei myöskään Lohen mukaan heikkene muutoksessa.

– Metsähallitus on hoitanut hyvin saamelaisten oikeudet tähänkin asti, ja siltä osin mikään ei tule muuttumaan nykyisestä.

Sulkava ei niele selitystä siitä, että mikään ei oikeastaan muutu.

– Miksi siirretään luontopalveluiden puolelta metsätalouden puolelle, ajattelutavasta toiseen, jos mitään ei ole tarkoitus muuttaa, Sulkava ihmettelee.

Lakimuutoksen on tarkoitus astua voimaan maaliskuussa.

_Klo 9.40 täsmennetty metsähallituksen yhtiöittämishankkeen käytännön muutosta: metsätalous siirrettäisiin Metsähallitus-osakeyhtiöön. _