Hyväntahtoiset auttajat sekoittivat Kambodžan lastenhuollon – "orpoja" ilmestyi tyhjästä

Vaikka 13-vuotias Thoeun Malay asuu orpokodissa, ovat hänen vanhempansa elossa ja hoitavat perheen muita lapsia. Malay ei kuitenkaan halua palata kotiin. –Haluan asua täällä ikuisesti, tyttö sanoo.

Ulkomaat
Pojat pelaavat potkupalloa.
Mika Mäkeläinen / Yle

SIEM REAP Orpokodin lapset pelaavat jalkapalloa iltapäivän helteessä Ta Chekin kylässä. Tosin jos tarkkoja ollaan, eivät kaikki heistä ole orpoja. Pienen kansalaisjärjestön (siirryt toiseen palveluun) ylläpitämässä orpokodissa Siem Reapin kaupungin lähellä asuu 22 lasta, joista 18:lla ei enää ole vanhempia.

Silti kaikki sanovat isäkseen Srey Sunthania, orpokodin johtajaa.

Srey Sunthan esittelee paikkoja: rahanpuutteessa kesken jäänyt uudisrakennus, opetusjulisteilla koristeltu yhteinen kokoontumistila ja kaksi omatekoista parakkia, joissa on lapsille vaatimattomat makuuhuoneet, jokaisessa kolme sänkyä.

Muurit ja aidat kiertävät tonttia. Ruoka valmistetaan ja syödään ulkona. Pihalta löytyy oma kaivo ja kaakattavia kotieläimiä, nurkat pursuavat työkaluja ja sekalaista tavaraa.

Täällä Sunthan haluaa huolehtia lapsista, joista kambodžalainen yhteiskunta ei osaa huolehtia.

Kun ihmiset eroavat, he eivät ota vastuuta lapsistaan, vaan antavat lapset isovanhempien hoidettaviksi.

Srey Sunthan

Vuosikymmeniä sitten Kambodžassa vanhempien hengen vei usein sisällissota tai nälänhätä. Malaria tappaa edelleen, mutta orpokotiin on tyrkyllä lapsia, joilla olisi elossa ainakin toinen vanhemmista.

– Useimmat ovat eroperheistä, Srey kertoo.

– Kun ihmiset eroavat, he eivät ota vastuuta lapsistaan, vaan antavat lapset isovanhempien hoidettaviksi. Isovanhemmat ovat kuitenkin hyvin köyhiä, eikä heillä ole varaa maksaa lastenlastensa koulunkäyntiä tai ruokaa, Srey selittää.

Srey Sunthan käy kylissä selvittämässä lasten tilannetta. Jos heille ei löydy huoltajaa, ja jos lapsi ja kylän vanhimmat sitä haluavat, tekee Srey sopimuksen lapsen ottamisesta orpokotiin.

Nyt 19-vuotias Yen Seyha tuli orpokotiin 11-vuotiaana äitinsä kuoleman jälkeen, koska hänen biologinen isänsä ei pystynyt huolehtimaan hänestä.

– Olen hyvin onnellinen kun voin asua täällä. Isäni [tarkoittaen orpokodin johtajaa Sreytä] ja ystäväni tukevat minua. En halua palata kotiin, vaan jäädä tänne, lukion pian päättävä Yen kertoo.

Yen Seyha.
Yen Seyha.Mika Mäkeläinen / Yle

Orpokotiin voi päätyä, vaikka molemmat vanhemmat olisivat elossa. Kaksi vuotta sitten vanhemmat toivat orpokotiin 11-vuotiaan tytön, Thoeun Malayn.

– Äidilläni ei ollut enää varaa ostaa riisiä minulle, nyt 13-vuotias Thoeun kertoo.

Äidin ja isän kanssa kotiin jäi kuitenkin kuusi muuta sisarusta.

– Minulla oli ikävä joitakin, mutta ei paljoa. En halua palata kotiin, vaan haluan asua täällä ikuisesti, Thoeun sanoo.

Paitsi sitten, kun hänestä isona tulee huippukokki.

Poika kirjoittaa läksyvihkoonsa.
Köyhällä maaseudulla kouluun pääseminen ei ole itsestäänselvää.Mika Mäkeläinen / Yle

Malayn tapaisten lasten kohtalo jakaa nyt kambodžalaista yhteiskuntaa. Harva pitää hyvänä sitä, että lapsi, jonka molemmat vanhemmat ovat elossa, joutuu orpokotiin tai lastenkotiin.

Thoeunin vanhempien lisäksi lukemattomat muut varattomat vanhemmat ovat kuitenkin luopuneet lapsistaan, koska heillä ei ole ollut varaa ruokkia koko perhettä. Köyhät aikuiset ovat nähneet, että orpokodeissa lapset saavat ainakin ruokaa ja pääsevät kouluun. Maaseudulla tämä ei ole itsestäänselvyys.

Kambodžassa käyvät turistit ja muut hyvää tarkoittavat ulkomaalaiset ovat osaltaan myötävaikuttaneet kehitykseen. Ulkomaalaiset turistit, kansalaisjärjestöt ja lähetysjärjestöt tukevat auliisti orpokoteja, sillä ketäpä ei koskettaisi eniten juuri orvon lapsen kohtalo.

Ulkomailta tulevalle rahalle löytyy aina ottajia. Kambodžan orpo- ja lastenkodeissa on melkein 50 000 lasta, joista lähes kolme neljäsosaa ei kuitenkaan ole orpoja – näin arvioi YK:n lastenjärjestö Unicef.

Arvostelijoiden mielestä ulkomaalaiset ruokkivat orpokotibisnestä. Orpokoteja syntyy lisää, koska niiden avulla voi tehdä rahaa. Ei siksi, että niillä ensisijaisesti autettaisiin lapsia.

Muun muassa Childsafe-kampanja on suunnattu turistien orpokotivierailuita vastaan. Se kehottaa ohjaamaan rahallisen tuen orpokotien sijaan perheiden tukemiseen.

Köyhät aikuiset ovat nähneet, että orpokodeissa lapset saavat ainakin ruokaa ja pääsevät kouluun.

Illallispata tulilla.
Ta Chekin kylän orpokodin illallispata.Mika Mäkeläinen / Yle

Unicef selvitti Kambodžan epämääräistä lastenhuoltoa raportissaan jo viisi vuotta sitten.

Vuosina 2005–2010 viranomaisten rekisteröimien orpokotien määrä kasvoi 75 prosenttia ja niissä asuvien lasten määrä kaksinkertaistui – epäviralliset orpokodit vielä siihen päälle. Orpokoteja on useita satoja, mutta kukaan ei tiedä niiden tarkkaa lukua.

Näin siitä huolimatta, että Kambodžan hallitus, Unicef ja monet kansalaisjärjestöt kannattavat linjaa, jonka mukaan lasten pitäisi saada kasvaa perheissä tai omassa yhteisössään, ja orpokodin tai muun laitoksen pitäisi olla vain viimeinen vaihtoehto.

– Jotkut vanhemmat ovat liian laiskoja kasvattaakseen ja huolehtiakseen lapsistaan, täräytti Kambodžan sosiaaliministeri Vong Soth vuosi sitten Phnom Penh Post -lehden haastattelussa.

Kambodžan talouskasvu on viime vuosina ollut nopeaa, mutta köyhyys on edelleen laajaa.

Sosiaalityöntekijöitä on vähän, eivätkä perheet syrjäkylillä juuri saa tukea viranomaisilta. Kambodžan vähäinen sosiaaliturva painottuu sotaveteraaneihin, ja lasten asema maassa on Aasian heikoimpia.

Joulukuussa 2015 Kambodžan viranomaiset kuitenkin ilmoittivat, että orpokotien toiminta tutkitaan ja ne pannaan ojennukseen. Maaliskuun 11. päivä on asetettu takarajaksi, johon mennessä kaikkien orpokotien on rekisteröidyttävä sosiaaliministeriössä ja niiden on täytettävä perusvaatimukset, tai muuten ne uhataan sulkea.

Kambodžan talouskasvu on viime vuosina ollut nopeaa, mutta köyhyys on edelleen laajaa.

Orpokodin poikia luokassa.
Orpokodin yhteinen kokoontumistila on koristeltu opetusjulisteilla.Mika Mäkeläinen / Yle

Orpokotia johtavaa Srey Sunthania viranomaisten aktivoituminen ei lämmitä. Hän ihmettelee, millä rahalla voisi parantaa lasten oloja, jos viranomaiset vaativat parannuksia. Ruuan ja yösijan hän pystyy vielä tarjoamaan.

Uusiin viranomaisvaatimuksiin kuuluu nopea puuttuminen lasten hyväksikäyttöön. Aika ajoin Kambodžassa tulee ilmi tapauksia, joissa orpokotien henkilökunta on käyttänyt lapsia seksuaalisesti hyväksi.

Helmikuussa jopa pedofilianvastaisen APLE-järjestön entinen johtaja tuomittiin vankeuteen yhdentoista lapsen hyväksikäytöstä johtamassaan orpokodissa maan pääkaupungissa Phnom Penhissä.

Srey Sunthan kertoo vieneensä kaikki oman orpokotinsa lapset Siem Reapissa pidettyyn koulutustilaisuuteen, jossa lapsia opetettiin seksuaalisen hyväksikäytön vaaroista.

– He osaavat puolustautua ulkomaalaisten tai kambodžalaisten pahojenihmisten hyväksikäyttöä vastaan, Srey Sunthan sanoo.

Orpokodin johtaja Srey Sunthan.
Orpokodin johtaja Srey Sunthan.Mika Mäkeläinen / Yle

Köyhässä maassa lapsen edulle ilmoittautuu monta asianajajaa, eikä mikään ratkaisu ole täydellinen.

Sreyn johtaman orpokodin lapset ovat 4–16-vuotiaita.

Useimmat lähtevät orpokodista sen jälkeen kun lukio on käyty, mutta pidempäänkin kodissa saa asua. Srey tukee taloudellisesti myös niitä aikuistuneita nuoria, jotka asuvat muualla mutteivät ole vielä päässeet kiinni työelämään.

Srey saa tukea japanilaiselta kansalaisjärjestöltä, mutta hänen mukaansa se on vähäistä. Hän itse hankkii rahaa työskentelemällä satunnaisesti turistioppaana ja autonkuljettajana. Sreyn selvitykseen ei ole mahdollista saada riippumatonta vahvistusta, sillä pieni järjestö ei juuri julkaise tietoja toiminnastaan.

Orpokodissa ei Sreyn mukaan käy turisteja, eikä lapsia valmenneta esiintymään turisteille, kuten räikeimmissä tapauksissa ainakin Phnom Penhissä on käynyt. Sreyn mukaan niin sanottua orpokotiturismia harrastavat orpokodit ovat vauraita.

– Tiedän sen siitä, että ne ostavat maata, rakentavat uusia taloja, ostavat uuden auton, ne ovat rikkaita. Mielestäni sitä tehdään oman edun eikä niinkään lasten edun takia, Srey sanoo.

Kambodžan viranomaisten suunnitelmat saattavat tosin merkitä sitä, että orpokotiturismilla vaurastuneet orpokodit voivat vastata viranomaisten vaatimuksiin nopeammin, ja saavat jatkaa. Srey Sunthanin vaatimaton orpokoti puolestaan saatetaan lakkauttaa.

– En tiedä voimmeko jatkaa vai emme, mutta minun on pakko yrittää jatkaa, Srey sanoo ja miettii, miten lapsille käy, jos orpokoti lopetetaan.

Sreylla on vankka käsitys siitä, mikä olisi lasten kannalta parasta – mutta niin on viranomaisillakin. Ja se käsitys on eri. Köyhässä maassa lapsen edulle ilmoittautuu monta asianajajaa, eikä mikään ratkaisu ole täydellinen.