Kekkosen luonne näkyi jo nuorena – osoitti opettajille vallattomuutta

Edesmennyt Urho Kekkonen nimetään yhä usein Suomen merkittävämmäksi politiikoksi. Hänen ansioluetteloonsa tulee tänä vuonna jälleen uusi rivi, sillä Kekkonen valittiin 50 aktiivisimman kainuulaisen joukkoon.

Urho Kekkonen
Kainuun 50 aktiivisinta: Käsittelyssä presidentti Urho Kekkonen
Kainuun 50 aktiivisinta: Käsittelyssä presidentti Urho Kekkonen

Kekkonen. Kekkonen. Kekkonen.

Urho Kaleva Kekkonen on tuttu nimi todennäköisesti lähes kaikille suomalaisille. Mutta miten Savossa syntynyt Suomen politiikan historian tunnetuin hahmo liittyy Kainuuseen?

Vaikka Kekkonen syntyikin Pielavedellä vuonna 1900, hän kävi kuitenkin koulunsa suurimmaksi osaksi Kajaanissa (siirryt toiseen palveluun), minne hänen perheensä muutti vuonna 1911.

Kajaanin yhteiskoulun vuosina Kekkosen luonne tuli esiin, sillä on kerrottu, että 15-vuotiaana hän oli opettajainkokouksen pöytäkirjan mukaan "venäjän vihkoonsa muuttanut opettajan antamia numeroita ja tehnyt korjauksia sekä muillekin opettajille osoittanut vallattomuutta ja ylimielisyyttä".

Kekkonen sai kahden numeron käytöksenalennuksen ja kuusi tuntia karsseria eli hän joutui arestihuoneeseen. Vielä pari kuukautta ennen ylioppilaaksi tuloa 1919 hän sai lisärangaistuksia "röyhkeydestä" ja "tovereiden pahentamisesta".

Aktiivinen urheilija

Kekkonen ei pelkästään opiskellut Kajaanissa, vaan myös urheili aktiivisesti Kajaanin Kipinässä. Seuran jäseneksi hän liittyi 14-vuotiaana. Kekkonen oli monilahjakkuus, joka menestyi niin juoksu-, hyppy- kuin heittolajeissakin.

Kekkonen saavutti useita piirinmestaruuksia ja parhaimmillaan hän sai korkeushypyssä mitaleita Suomen mestaruuskisoissa 1920-luvulla. Monien ansioidensa vuoksi Kekkonen kutsuttiin Kajaanin Kipinän kunniajäseneksi vuonna 1934, jolloin hän oli jättänyt aktiivisen urheilun ja toimi silloisen Suomen Valtakunnan Urheiluliiton johtotehtävissä.

Kekkonen menestyi eri lajeissa ja oli parhaimmillaan korkeushypyssä.
Urho Kekkonen oli urheilussa monilahjakkuus.Yle

Ylioppilastutkinto taskussaan Kekkonen oli armeijassa lokakuusta 1919 kesään 1920, jolloin hän palasi takaisi Kajaaniin. Syyskuussa 1921 hän muutti Helsinkiin aloittaakseen lakitieteen opinnot Helsingin yliopistossa.

Kajaaniin hän palasi (siirryt toiseen palveluun) sen jälkeen esimerkiksi muutamiksi kuukausiksi kesäisin vuosina 1927, 1930 ja 1931 tuomarin ja pormestarin viransijaisuuksia hoitamaan. Lisäksi Talvisodassa Kekkonen menetti maatilansa luovutettuun Karjalaan ja osti Vuolijoelta (siirryt toiseen palveluun) itselleen Hinan tilan muutamiksi vuosiksi, kunnes valtakunnanpolitiikka vei miehen kokonaan Helsinkiin.

Jos Kekkonen oli aktiivinen ja tarmokas nuori mies, ei hän jäänyt toimettomaksi myöhemmällä iälläkään – lähes 26 vuotta presidenttinä toimivat hyvänä todisteena tästä.

Aktiivisuudesta löytyy esimerkkejä

Kainuussa Urho Kekkosen aktiivisuudesta löytyy loistava esimerkki: riittää kun ,lähtee ajamaan vaikkapa Kuhmo-Iivantiira-Moisionvaara -tietä. Kyseinen tie kun sattuu olemaan yksi Kekkosen vuosina 1952–1960 rakennuttamista teistä Kainuuseen (siirryt toiseen palveluun). Mutta ei teitä huviksi tehty, tarkoituksena oli saada lisää ääniä silloiselle Maalaisliitolle. Teitä rakentamassa oli vankeja siviilityöntekijöiden lisäksi.

Puolestaan pääministeriaikanaan Kekkonen vaikutti siihen, ettäVaalan keskusta saatiin siirrettyä (siirryt toiseen palveluun)Kainuuseen Pohjois-Pohjanmaalta, osaksi Säräisniemen kuntaa. Kyseinen kunta muutti nimensä myöhemmin Vaalaksi, joka puolestaan siirtyi osaksi Pohjois-Pohjanmaata vuoden vaihteessa.

Lähikuvassa Urho Kekkonen.
Yle

Myös yksi esimerkki Kekkosen vaikutuksesta Kainuussa sijaitsee itse asiassa maakunnan rajojen ulkopuolella, Karjalassa nykyisellä Venäjällä. Juuri ennen dementoitumistaan Kekkonen sai 10 vuoden lobbaustyölleen palkkion, kun aivan Suomen rajan taakse rakennettiin Kostamuksen kaivos ja kaupunki (siirryt toiseen palveluun) sen ympärille vuosina 1977–1985. Se toi leipää liki 10 vuoden ajan tuhansille kainuulaisperheille.

Kekkonen menehtyi vuonna 1986.

Urho Kekkonen on yksi niistä viidestäkymmenestä kainuulaisesta, jotka valittiin Kajaanin Nuorkauppakamarin yleisöäänestyksessä kaikkien aikojen aktiivisimmiksi kainuulaisiksi. Yle Kajaani esittelee yhden valitun kerran viikossa vuonna 2016.