Karvasta kalkkia työntekijöille – lisää työtä, mutta palkasta hupenisi maksuihin entistä enemmän

Työmarkkinajärjestöjen alustava neuvottelusopimus keventäisi palkkapussia ja lisäisi työaikaa vuodessa kolmella päivällä. Vaikka verot eivät nouse, käteen jää entistä vähemmän. Sairaspäivistä ei tule karenssia.

politiikka
Työntekijä ruokakaupan kassalla.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Työmarkkinajärjestöjen neuvottelusopimus tuo työntekijöille paljon keppiä ja työnantajille jonkin verran porkkanaa.

Verot eivät nouse, mutta palkkapussista lähtee entistä suurempi siivu erilaisiiin maksuihin. Työntekijä maksaa entistä enemmän työttömyysvakuutus- ja sosiaalivakuutusmaksuja. Korotus kirpaisee sekä yksityisen että julkisen sektorin työntekijöitä.

Työaika pitenisi 24 tuntia vuodessa. Pidennys voidaan toteuttaa kokonaisina työpäivinä. Tämä ei tarkoita sitä, että esimeriksi helluntai ja helatorstai olisivat automaattisesti työpäiviä tai vappuna jäävät juhlat juhlimatta. Työajan pidennyksestä voidaan sopia eria aloilla eri tavoin. Jos yritys valmistaa vaikkapa joulukinkkuja on todennäköistä, että työaikaa pidennetään kesällä eikä joulukuussa.

Julkisen sektorin lomarahoista leikattaisiin 30 prosenttia. Leikkaus koskee valtion, kunnan, kirkon, Kelan, Kevan ja Suomen Pankin työntekijöiden lomarahoja. Käytännössä siis esimerikisi sairaanhoitajia, pappeja ja poliiseja.

Työmarkkinakeskusjärjestöt esittävät, että nykyisten työ- ja virkaehtosopimusten voimassaoloa jatketaan vuodella. Tänä aikana työ- ja virkaehtosopimuksiin ei tehtäisi palkkaa tai muita kustannuksin vaikuttavia työehtoja koskevia muutoksia.

Sopimus säästäisi arkipyhät ja sairasajan palkan

Työmarkkinajärjestöjen sorvaaman sopimuksen edellytyksenä on, että sillä korvattaisiin helatorstain ja loppiaisen muuttaminen palkattomiksi vapaapäiviksi, sairausajan palkan ja lomarahan leikkaaminen, sekä pitkien vuosilomien lyhentämiinen.

Tämä ei tarkoita sitä, että esimeriksi helluntai ja helatorstai olisivat automaattisesti työpäiviä tai vappujuhlat jäävät juhlimatta. Työajan pidennyksestä voidaan sopia eria aloilla eri tavoin.

Työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät myös, että hallitus peruuttaa hallitusohjelmassa yhteiskuntasopimuksen vaihtoehtona olevat 1,5 miljardin euron lisäleikkaukset ja veronkorotukset.

Sairauspäivistä ei siis sakoteta kuten hallitus pakkolakipaketissaan ehdotti. Työntekijä saa tästä eteenpäinkin sairastaa ilman, että hän menettäisi osan palkastaan.

Toisaalta oikeus työterveyden palveluihin tulisi myös työstään irtisanotulle. Mikäli työntekijä on irtisanottu tuotannollisista ja taloudellisista syistä, hän voisi käyttää työterveyden palveluja vielä puoli vuotta. Palveluja ei saa, mikäli on saanut potkut vaikkapa jatkuvan myöhästelyn takia.