Tänään oopperaa, huomenna Popedaa – Suomalainen ilmaisee kulttuurisen asemansa äänekkäästi

Kulttuurivalintojen avulla halutaan osoittaa kuulumista johonkin joukkoon. Osa suomalaisista suhtautuu avoimen vihamielisesti kulttuuriin, osa taas ilmaisee kärkkäästi monipuolisen kulttuurisen kiinnostuksensa.

kulttuuri
Popeda
Popeda veti yleisöä Väinölänniemen urheilukentälle Kuopiorockissa vuonna 2014.Sakari Partanen / Yle

Koulutustaso ei ole yhteydessä vain korkeakulttuurin kuluttamiseen, vaan kulttuurin kuluttamiseen yleensäkin. Koulutus tuottaa kulttuurillista avoimuutta ja kaikkiruokaisuutta, vahvistaa Suomen Kulttuurirahaston erityisasiantuntija Veli-Markus Tapio.

– Korkeammin koulutettu käy todennäköisemmin Kajaanin Runoviikolla, mutta yhtä lailla myös Provinssirockissa, Tapio sanoo.

Hän kertoo, että kulttuurin avulla ihmiset myös haluavat osoittaa kuulumisensa johonkin joukkoon.

– Tutkimusten mukaan korkeimmin koulutetut osoittavat kulttuurillista cooliuttaan sillä, että he käyvät tänään Kansallisoopperassa ja huomenna Popedan konsertissa. He haluavat näyttää, että he tuntevat kulttuuria, Tapio toteaa.

Myös avointa vihaa

Erityistutkija Veli-Markus Tapio viittaa teokseen Suomalainen maku, jossa on tutkittu suomalaisten ajanviettotapojen, mieltymysten ja kulttuuriharrastusten kehittymistä.

– Meille suomalaisille kulttuuri näyttää olevan enemmän sosiaalisen erottelun väline kuin vaikkapa Englannissa. Siellä toisen kielestä kuulee, mihin yhteiskuntaluokkaan hän kuuluu. Suomessa näyttää korostuvan se, että ihminen osoittaa asemaansa kokonaisuudessa aika äänekkäästi ilmaisemalla, millaisia kulttuurivalintoja hän tekee, Tapio sanoo.

Suomessa näyttää korostuvan se, että ihminen osoittaa asemaansa kokonaisuudessa aika äänekkäästi ilmaisemalla, millaisia kulttuurivalintoja hän tekee.

Veli-Markus Tapio

Toisaalta hän kertoo, että osa ihmisistä pitää suorastaan kunnia-asianaan ilmoittaa, etteivät he vahingossakaan ole kiinnostuneita kulttuurista ja haluavat suhtautua siihen avoimen vihamielisesti.

– Tämä näyttäytyy hyvin erilaisena kuin esimerkiksi historiallisen työväenluokan sivistysihanne, Tapio sanoo.

Kulttuurirahasto teetti vuonna 2013 laajan kyselytutkimuksen (siirryt toiseen palveluun), jonka mukaan ihmisten puoluekanta ei vaikuta hänen kulttuurisuhteeseensa. Sivistysihanne läpäisee vahvasti suomalaisen yhteiskunnan.

– Kulttuurin kuluttamiseen vaikuttavat myös käytettävissä oleva aika, raha sekä maantieteellinen sijoittuminen. Koulutustaso ja -tausta on yksi monista muuttujista, Tapio sanoo.

Toisaalta Tapio muistuttaa, että taiteen ja kulttuurin kuluttaminen on myös oppimisen tulosta. Ihminen oppii koko elämänsä ajan. Ja toisaalta kodin kautta lapsi saa tietylaisen vastaanottavaisuuden.

– Peruskoulun taideaineet ovat reitti kulttuuriin niille lapsille, joiden kodeissa kulttuuria ei harrasteta, Tapio sanoo.