Lypsyrobotti helpottaa, mutta ei anna lekotella – Säästyvä aika menee byrokratiaan

Lypsykarjatilan pitäjältä pitää löytyä taito pitää huolta koneista, mutta myös kyky selviytyä byrokratian koukeroista. Kehittämistä olisi kummassakin, sekä koneissa että byrokratian karsinnassa.

ilmiöt
Lähikuva utareista, joissa on kiinni lypsyrobotti.
Lypsyrobotti ei tarkkuudessa vastaa ihan ihmiskättä.Niko Mannonen / Yle

KajaaniYli 100-vuotias navetta Kajaanin Vuolijoella on nähnyt paljon, tuumailee isäntä Veikko Haataja. Jokainen taloa isännöinyt on lisännyt navettaan jotain, mutta historia on haluttu jättää näkyviin.

– Muutama lehmä täällä alkujaan oli, ja minun aikanani määrä on kasvanut noin 70 lehmään. Lehmien määrää rajoittaa nyt kaksikin tekijää, sillä seinien sisälle ei enempää mahdu, ja toisaalta lypsyrobottimme ei pysty lypsämään enempää.

Navetassa on koettu kaikki lehmien lypsyn vaiheet, sanoo Haataja.

– Kun olin pikkupoika, lypsettiin käsin. Sitten tulivat ensimmäiset lypsykoneet, putkilypsäjät, lypsyasemat ja viimeisenä tämä automaattilypsäjä. Tekniikan kehitys on ollut niin nopeaa, että tulevaisuuden järjestelmiä ei pysty edes oikein arvailemaan.

Byrokratia nielee säästyvää aikaa

Robotti hoitaa lypsämisen, ja navetan lattialla hiipii eteenpäin myös lantaa luova robotti. Haataja myöntää, että nykyään navetassa pääsee helpommalla kuin ennen, mutta lekotteluun ei silti jää aikaa.

Siinä mielessä ennen oli helpompaa, että työt olivat selkeitä. Työstä säästyvä aika menee nyt byrokratian kanssa elämiseen.

Veikko Haataja

– Ennen lypsymontussa meni puolitoista tuntia aamuin illoin, minkä päälle oli sitten heinänteot ja muut. Nyt laitteita on valvottava, sillä robottien työ katkeilee silloin tällöin. Laitosmiehen hommat ovat lisääntyneet samalla kun raaka lihastyö on vähentynyt.

Iisäntä Veikko Haataja pitää kädessään käsisuihkua navetassa. Vieressä lypsyrobotti.
Isäntä Veikko Haatajan mukaan lypsyrobottien kehitys on vielä osittain lapsen kengissä.Niko Mannonen / Yle

Laitosmiehen vinkkelistä lähtee myös terveiset lypsyrobottien kehittäjille.

– Kyllähän tämä vielä lapsen kengissä on, jos vertaa ihmiskäden ja silmän yhteispeliin. Ihminen saa lypsykoneen kyllä kiinni utareeseen vaikka lehmä vähän heilahteleekin, robotti joutuu mittailemaan ja hakemaan paikkaa pienenkin heilahduksen jäljiltä.

Kehittämistä olisi myös koko alan byrokratian karsimimisessa. Haataja laskee, että sen kanssa elämiseen menee kohtuuttomasti aikaa.

– Siinä mielessä ennen oli helpompaa, että työt olivat selkeitä. Työstä säästyvä aika menee nyt byrokratian kanssa elämiseen, mutta toisaalta senkin asian kanssa on vain opittava selviytymään, Haataja toteaa.

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus