Pohjois-Korean tuorein tulonlähde – taidekauppaa Angkorin raunioilla

Missään ei kerrota, että Angkor-museo Kambodžassa on pohjoiskorealainen hanke. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch kehottaa kiertämään kaukaa museon, joka kerää rahaa Pohjois-Korean hallinnolle.

Ulkomaat
Museovieraita panoramamaalauksen äärellä.
Museovieraita panoramamaalauksen äärellä.Mika Mäkeläinen / Yle

SIEM REAP Pohjois-Korean ideoima, rahoittama ja rakentama turistitäky avautui joulukuussa yleisölle Siem Reapin kaupungissa Kambodžassa.

Angkor Panorama -museo nousi Angkorin jättimäisen temppelialueen tuntumaan. Museon toivotaan keräävän siivun niistä viidestä miljoonasta turistista, jotka saapuvat vuosittain ihailemaan Kambodžan tunnetuinta nähtävyyttä.

Museossa tai sen verkkosivuilla ei käy ilmi, että kyse on pohjoiskorealaisesta hankkeesta. Puolet museon 40 työntekijästä – museonjohtaja mukaan lukien – on pohjoiskorealaisia, mutta he eivät suostu haastateltaviksi.

Museon pyörittäminen on vaikeaa bisnestä

Angkor Panorama -museon kambodžalaisen apulaisjohtajan Yit Chandaroatin mukaan museo on Pohjois-Korealle liiketoimintaa, vaikka hän myöntääkin, että nykymaailmassa museoilla on hyvin vaikea ansaita rahaa.

Apulaismuseonjohtaja Yit Chandaroat
Apulaismuseonjohtaja Yit Chandaroat.Mika Mäkeläinen / Yle

Museo on pohjoiskorealaisen Mansudaen taideinstituutin ja Angkorin alueen kulttuuriperinnön suojelusta vastaavan Apsara-viraston yhdessä pyörittämä hanke.

Yit Chandaroatin mukaan Kambodžan viranomaiset arvioivat Pohjois-Korean ehdotusta museon rakentamiseksi ja hyväksyivät sen, koska museo esittelee nimenomaan Kambodžan historiaa.

Vuosikymmenen lipputulot Pohjois-Korealle

Tulonjako on Chandaroatin mukaan sovittu niin, että vastineeksi rakennuskustannuksista Pohjois-Korea saa museon kaikki tulot seuraavan kymmenen vuoden ajan. Toisen vuosikymmenen kuluessa tuotto puolitetaan maiden kesken ja 20 vuoden kuluttua museo luovutetaan kokonaan Kambodžan omistukseen.

Museon sisätiloja.
Museon sisätiloja.Mika Mäkeläinen / Yle

– Jos (pohjoiskorealainen) yhtiö ei saa kulujaan katettua kymmenen vuoden kuluessa, aikaa voidaan kuitenkin vähän pidentää, Ylen haastattelema apulaisjohtaja Chandaroat kertoo.

Jaettavaa on ainakin aluksi perin niukasti, sillä museo on pääosin autio.

Työntekijöiden mukaan museossa käy päivittäin vain 10–50 turistia, joista alle puolet on ulkomaalaisia. Chandaroat selittää yleisökatoa sillä, ettei museon markkinointia ole vielä kunnolla aloitettu.

Museossa myydään eturivin taidetta

Pohjois-Korea yrittää kerätä lisätuloja museosta käsin käytävällä taidekaupalla. Museon seinillä on muun muassa kymmeniä suuria öljyvärimaalauksia, jotka kaikki ovat myytävänä. Maalausten aihepiirinä on Kambodža ja hintalaput runsaasta sadasta eurosta ylöspäin.

Kahdessa kuukaudessa on Chandaroatin mukaan kuitenkin kaupattu vain kaksi taulua ja viisi veistosta.

Taidemyyntiä museossa.
Taidemyyntiä museossa.Mika Mäkeläinen / Yle

Maalaukset ovat koko rakennuksen suunnitelleen Mansudaen taideinstituutin tuotantoa. Instituutissa työskentelee julkisuudessa olleiden tietojen mukaan tuhatkunta Pohjois-Korean eturivin taiteilijaa. Juuri Mansudaen taiteilijoiden käsialaa ovat Pohjois-Korean johtajien patsaat sekä muu merkittävä propagandataide.

Angkor-museon ydin on 120 metriä pitkä ja 13 metriä korkea, ympyränmuotoinen panoraamamaalaus, joka kuvaa Angkorin temppelialueen historian vaiheita. Panoraamaa oli tekemässä 63 Mansudaen taiteilijaa yli vuoden ajan.

– Meidän teknisen komiteamme piti valvoa, miten he maalaavat, Chandaroat sanoo, koska Kambodžan valtaväestön eli khmerien historia ei ollut pohjoiskorealaisille tuttu. Maalauksen tyyliä hän ei halua kommentoida, mutta pitää lopputulosta hyvin onnistuneena.

Yksityiskohta museon pääteoksesta, suuresta panoramamaalauksesta. Angkorin temppelialueen historiaa kuvaavaa teosta maalasi 63 Mansudaen taiteilijaa yli vuoden ajan.
Yksityiskohta museon pääteoksesta, suuresta panoramamaalauksesta. Angkorin temppelialueen historiaa kuvaavaa teosta maalasi 63 Mansudaen taiteilijaa yli vuoden ajan.Mika Mäkeläinen / Yle

Turisteille Pohjois-Korea tulee yllätyksenä

Useimmat turistit eivät tiedä vierailevansa pohjoiskorealaisessa museossa.

– En tiennytkään, että tämä on Pohjois-Korean sijoitus, kommentoi Shanghaista Kiinasta saapunut turisti Shi Jing Jing Ylelle.

Kambodžalainen Chan Ty tiesi asiasta, koska siitä on keskusteltu maan tiedotusvälineissä. Chan arvelee, että Pohjois-Korea on halunnut auttaa Kambodžaa kulttuurin saralla, koska mailla on perinteisesti ollut läheinen suhde.

Kambodžan edesmennyt kuningas ja pääministeri Norodom Sihanouk käytti aikoinaan pohjoiskorealaisia henkivartijoita ja myös asui pitkiä aikoja Pohjois-Koreassa.

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch on kehottanut matkailijoita välttämään Angkor-museossa käyntiä, koska sen tarkoituksena on kerätä rahaa Pohjois-Korean hallinnolle. Suurinta turistiryhmää kiinalaisia kehotukset tuskin liikuttavat, koska Kiina itse on Pohjois-Korean johdon tärkein tukija.

Museon parkkipaikka on tyhjillään.
Museon parkkipaikka on tyhjillään.Mika Mäkeläinen / Yle

Monumentit kelpaavat Afrikassa

Pohjois-Korean kansainvälinen taidevienti on aiemmin tenhonnut lähinnä Afrikassa, jossa useampikin diktaattori on ikuistanut joko itsensä tai muuten ylevän, usein sosialistista realismia tihkuvan idean patsaan muodossa jälkipolvien ihailtavaksi.

Tunnetuin Pohjois-Korean taideluomus on Afrikkalainen renessanssi -niminen jättiveistos Senegalin pääkaupungissa Dakarissa.

Kambodžan Angkor-museo on kuitenkin sikäli jalostuneempi versio Pohjois-Korean liikeideasta, että afrikkalaiset monumentit eivät ole poikineet Pohjois-Korealle lipputuloja eivätkä oheismyyntiä kuten Angkorissa.