Miten selättää someraivo? Professori vastaa

Mikä avuksi, kun älämölö ja riita valtaavat tilaa nettikeskusteluissa? Miksi perättömät ja tarkoituksella harhaanjohtavat tiedot leviävät netissä? Onko syytä olla huolissaan siitä, että mielipiteitä perustetaan hataran tiedon varaan?

media
Vilma Luoma-aho Yle Jyväskylän toimituksessa
Jyväskylän yliopiston yhteisöviestinnän professori Vilma Luoma-aho vieraili Yle Jyväskylässä tiistaina.

Someraivo on yhteisöviestinnän professori Vilma Luoma-ahon mukaan kolmitasoista. Ensimmäisellä tasolla ovat yksityiset ihmiset, jotka ovat eri mieltä tai purkavat pahaa oloaan.

Toinen someraivon taso on organisoidut vihajoukot, joilla on omat tavoitteensa – ja strategiansa, millä tavoitteisiin päästään. Näihin joukkoihin voi kuka tahansa tahtomattaankin lipsahtaa mukaan.

Kolmas taso on tekovaikuttaminen, jonka taustalla ei ole oikeita ihmisiä oikeine mielipiteineen, vaan "lihanukkeja" tai "sukkanukkeja", jotka ylläpitävät aidon näköisiä profiileja ja esittävät roolinsa mukaisia tekaistuja mielipiteitä.

– Vihaisen nettiesiintymisen taustalla on ihmisen perustarve tehdä sitä mitä muutkin ja kuulua ryhmään. Meillä on kova tarve saada hyväksyntää, tarvitsemme sitä paljon enemmän kuin saamme, Luoma-aho sanoo.

– Samanmielisten löytäminen on verkkoympäristössä helppoa. Jokin omaa agendaansa ajava taho voi kääntää tämän joukkovoiman puolelleen, varoittaa Luoma-aho.

Kun someraivo herää, kannattaa esittää itselle muutama kysymys.

– Miksi minä haluan sanoa tämän asian täällä? Kenen toivon lukevan tämän? Mitä toivon, että he minusta ajattelevat? Jos minun kaverini kirjoittaisi tämän, mitä itse ajattelisin hänestä? Mitä tästä seuraa, missä kontekstissa tätä voidaan tulkita? Missä asemassa olen, missä tehtävässä? Ketkä minua seuraavat? Jos sanon näin, viekö se heidän maailmaansa eteen- vai taaksepäin? Tuoko tämä positiivista vai negatiivista lisää tähän suureen verkkoyhteiskuntaan?