Vesi, taatelit tai hiihto – paasto eri muodoissa löytyy lähes kaikista uskonnoista

Keväisin paastoavat kristityt ja bahá'ít, muslimien ramadan-kuukausi alkaa tänä vuonna kesäkuussa, ja juutalaisten tärkein paaston juhla, jom kippur, koittaa lokakuussa. Mitä merkitystä paastolla on, vai onko haluista kieltäytyminen itsensä kiusaamista?

Kotimaa
Vasemmalla taateleita lautasella, joiden vieressä näkyy vesikannun alaosa. Etualalla auki oleva kristillinen rukouskirja, jonka päälle on aseteltu metallinen ortodoksikristyn papin risti.
Nadja Mikkonen / Yle

Lohtajan monikulttuurisen kahvilan pöytään on katettu vettä, taateleita, leivoksia sekä kahvia ja teetä. Paastoperinteiden yhtäläisyyksistä ovat keskustelemassa Kainuun islamilaisen yhdyskunnan kirjanpitäjä Safia Romppainen, Kajaanin evankelisluterilaisen seurakunnan aluekappalainen Aila Kemppainen ja ortodoksisen seurakunnan isä Reijo Marjomaa.

Kristilliseen perinteeseen kuuluva 40-päiväinen paasto on kutakuinkin puolivälissä. Ortodokseilla kyseinen pääsiäistä edeltävä paasto on nimeltään Suuri paasto.

Paastolla on kattavat hengelliset ja moraaliset siunaukset.

Safia Romppainen

Vaikka paastoaminen mielletäänkin vetäytymisen ajaksi, on kirkoissa ja rukoushuoneissa paaston mitä otollisinta aikaa yhteisöllisyyteen. Suuren paaston aikana ortodoksikirkossa käyvien väkimäärä kymmenkertaistuu, kertoo Marjomaa.

– Jumalanpalvelukset ovat kiinteä osa Suurta paastoa, ja niitä on enemmän kuin normaalin kirkkovuoden rytmissä.

Vaikka tietystä ruoka-aineista, kuten lihasta pidättäytyminen liittyykin ortodoksiseen paastoon, on ruokailu vain yksi osa paastoa, Marjomaa toteaa.

– Kyse on ihmisen itsensä voittamisesta. Kun taistelet omia mielihaluja ja himoja vastaan, ja voitat itsesi, opit voittamaan itsesi myös arvokkaammissa asioissa.

Paasto on huomattavasti monipuolisempi ja monimutkaisempi ilmiö kuin täydellinen askeesi.

Anna Haapalainen

Makeanhimon taittaminen on siis pienoisversio esimerkiksi ahneuden tai vallanhimon kitkemisestä, Marjomaa kertoo.

Hyvin samoilla linjoilla kulkevat myös evankelisluterilainen ja islamilainen paasto. Evankelisluterilaisessa, niin ikään 40 päivää kestävässä paastossa paasto ei juurikaan liity ruokiin, vaan muunlaisiin itsensä hillitsemisen keinoihin.

– Paaston aika antaa mahdollisuuden itsensä tutkiskeluun, mietiskelyyn ja sydämen hiljaiseen rukoukseen. Silloin yritetään etsiä ja löytää yksinkertaisempaa elämäntapaa, kertoo aluekappalainen Aila Kemppainen.

Paasto ja empatia

Yksi luterilaisen kirkon teemoista on tänäkin vuonna ekopaasto, jossa paastoon hiljentymiseen voi kuulua myös ympäristöstä huolehtiminen esimerkiksi omaa hiilijalanjälkeä pienentämällä.

Muslimien ramadan koittaa tänä vuonna vasta kesällä. Safia Romppaisen mukaan paastoaminen on islamissa palvonnallinen teko. Se tarkoittaa ruoan ja juoman lisäksi myös seksuaalisesta kanssakäymisestä pidättäytymistä aamunkoiton ja auringonlaskun välisenä aikana.

– Paastolla on kattavat hengelliset ja moraaliset siunaukset. Paastoaminen on ennen kaikkea tottelevaisuuden ja antautumisen teko. Sen kautta sovitamme tekemiämme virheitä ja syntejä. Paastoaminen myös opettaa uskovalle tietoisuutta Jumalasta ja vilpittömyyttä, kertoo Romppainen.

Sekä ramadaniin että kristilliseen paastoon kuuluu pohtia köyhyydessä ja puutteessa olevien ihmisten tarpeita.

Aila Kemppainen ja Reijo Marjomaa istuvat ja juovat kahvia.
Aila Kemppainen ja Reijo Marjomaa toteavat, että molemmista seurakunnista löytyy tietty aktiivinen paastoajien joukko.Nadja Mikkonen / Yle

Romppainen kertoo, että ramadanin aikaan iltaruokailuun saatetaankin kutsua ystävät ja naapurit mukaan. Illalla paaston rikkominen tavataan aloittaa nauttimalla taateleita ja vettä ennen varsinaista ruokailua profeetta Muhammedin esimerkin mukaan, Romppainen sanoo.

Paastoperinteet kaikuvat ihmiskunnan historiasta

Sana "paasto" voi luoda mielikuvan kituvasta askeetikosta, joka todistaa henkisyyttään kieltäytymällä tietyistä ruoista. Se on aika yksipuolinen ajatus, sanoo Anna Haapalainen, tohtorikoulutettava Turun yliopiston uskontotieteiden laitokselta.

– Paasto on huomattavasti monipuolisempi ja monimutkaisempi ilmiö kuin täydellinen askeesi, hän toteaa.

Haapalaisen mukaan paasto on ollut ja on tavallinen ilmiö ihmiskunnan historiassa, myös uskonnoista riippumatta. Paastoamisen kaltaisia käytäntöjä löytyy monista uskomusjärjestelmistä, ja paasto on uskonnollisena ilmiönä jopa tuhansia vuosia vanha.

Motiivit, tavoitteet ja keinotkin ovat meillä kaikilla pitkälle samat.

Reijo Marjomaa

– Jotkin shamanistiset perinteet korostavat paaston merkitystä esimerkiksi ennen shamaanin tekemää matkaa ylisiin ja alisiin maailmoihin, Haapanen kertoo.

Monessa uskonnollisessa paastossa tärkeää on myös keskittyä itsensä kehittämiseen ja esimerkiksi käyttäytymisen parantamiseen. Paastoon voi siis liittyä hengellinen kilvoittelu kohti parempaa ihmisyyttä. Kemppainen toteaa, että paastota voi myös hiihtäen. Järven jäällä kulkeminen ja luontoon vetäytyminen voivat olla osa paaston aikaista hiljentymistä.

Marjomaa, Kemppainen ja Romppainen löytävät paljon yhteistä omista paastoperinteistään.

– Motiivit, tavoitteet ja keinotkin ovat meillä kaikilla pitkälti samat, toteaa Marjomaa.