Suomen Saamelaiskäräjät täyttää tänään 20 vuotta – "Silloin oli suuret odotukset maaoikeuksien suhteen"

Suomen saamelaisten kulttuuri-itsehallintoelin Saamelaiskäräjät täyttää tänään 20 vuotta. Saamelaiskäräjien ensimmäinen puheenjohtaja Pekka Aikio muistelee, että 20 vuotta sitten työ aloitettiin suurin odotuksin. Erityisesti maa- ja vesioikeuksien ratkaisemisen suhteen toiveet olivat korkealla.

politiikka
Pekka Aikio
Saamelaiskäräjien ensimmäinen puheenjohtaja Pekka Aikio toimi Saamelaiskäräjien puheejohtajana vuosina 1996-2008.Vesa Toppari / Yle
Pekka Aikio

Tänään keskiviikkona 2.3.2016 tuli 20 vuotta siitä, kun Utsjoella juhlistettiin Saamelaiskäräjien virallisia avajaisia.

Laki Suomen Saamelaiskäräjien perustamisesta tuli voimaan vuoden 1996 alussa.

Saamelaiskäräjien ensimmäinen puheenjohtaja Pekka Aikio muistelee, että silloisilla Saamelaiskäräjillä oli suuret odotukset saamelaisten maa- ja vesioikeusasioiden ratkaisemiseen.

– Puhuimme paljon kokonaiskuvasta. Saamelaiset on alkuperäiskansa, ei pelkkä kielellinen vähemmistö. Alkuperäiskansalle kuuluu myös maa- ja elinkeino-oikeudet, ja meillä oli todella suuri usko siihen, että saamme sellaiset oikeudet, Aikio sanoo 20 vuotta Saamelaiskäräjien avajaisten jälkeen.

"Silloin oli hyvä ilmapiiri"

Saamelaiskäräjälain asettaminen oli suuri voitto saamelaisille, ja Saamelaiskäräjät aloittikin työn kovalla innolla.

– Toimme paljon oikeusasioita esille ja teimme ehdotuksia valtion virkamiehille ja niin edelleen. Meillä oli myös todella laajaa yhteistyötä valtion virkamiesten ja kuntien kanssa. Oli paljon työryhmiä joihin valitisimme edustajia, Aikio muistelee.

– Sillloin meillä oli positiivinen tunnelma, alussa myös niissä yhteyksissä missä teimme yhteistyötä valtion kanssa, silloin valtion puolelta oli hyvin positiiviset yhteistyökumppanit.

Haaveet eivät toteutuneet

Nyt tiedämme, että saamelaisoikeuksien edistysyritykset ovat usein kariutuneet viimeistään eduskunnassa, tästä viimeisimpänä esimerkkinä ILO-sopimuksen ratifiointi ja saamelaiskäräjälain uudistus viime keväänä. Molemmat hankkeet pysähtyivät.

– Meillä oli kova halu saada asioita eteenpäin, joita olimme suunnitelleet. Laajentaa itsehallintoa, laajentaa lakeja, saada vanhoja oikeuksia nykyisiin lakeihin. Mutta se ei toteutunut. Alkoi aivan erilainen taistelu.

– Se oli saamelaisten assimilointipolitiikkaa Suomessa, näin jälkeenpäin mietittynä. Minulle tuli sellainen olo, että Suomessa oli vahvasti naulattu kiinni, että saamelaiset täytyy assimiloida, Aikio sanoo.

Suomi ei halunnut Aikion mukaan käytännössä edistää saamelaisten asioita, vaikka saamelaiset oli tunnustettu alkuperäiskansaksi. Aikio kertoo, että tiukin hankkeiden vastustaja oli maa- ja metsätalousministeriön virkamiehistö.

– Se oli ihmeellinen asia Suomessa, että perustuslakiin kirjoitettiin asia, mitä Suomi ei kuitenkaan halunnut edistää, niin että se perusajatus olisi kirjoitettu käytännössä eri lakeihin.

– Esimerkiksi meillä oli oikeus edistää ja vahvistaa kieltämme ja kulttuuriamme, ja kulttuuriin kuuluvia peruselinkeinoja. Mutta sitä ei kirjoitettu poronhoitolakiin, ei kalastuslakiin, ei metsästyslakiin. Valtiolla oli kova tahto, että ei, Aikio sanoo.

Jo 20 vuotta sitten kiistelivät hallituspaikoista

Nykyisten Saamelaiskäräjien järjestäytymiskokouksessa viime viikon tiistaina kiisteltiin monta tuntia siitä, mistä kaikista saamelaisryhmistä pitää olla edustajat Saamelaiskäräjien hallituksessa.

Mutta miten itse keskustelu on edennyt 20 vuodessa? Pekka Aikio muistelee, että jo silloin riideltiin hallituspaikkojen alue- ja ryhmäjaosta.

Aikio näkee kuitenkin myös kehitystä Saamelaiskäräjien kahden vuosikymmenen aikana. Saamelaiskäräjät on saanut asianmukaiset tilat Saamelaiskulttuurikeskus Sajokseen Inariin. Myös saamen kielten tila on Aikion mukaan kohentunut.

Pelkää Saamelaiskäräjien muuttuvan pelkäksi kieli- ja kulttuuriorganisaatioksi

Pekka Aikio katsoo tulevaisuuteen huolissaan. Hän pelkää, että maa- ja vesioikeuksien pysähtymisen myötä Saamelaiskäräjistä tulee pelkkä kieli- ja kulttuuriorganisaatio.

– Haluan aina muistuttaa, että Saamelaiskäräjien velvollisuus on puolustaa koko alkuperäisasemaa. Siihen kuuluvat oikeudet maihin, vesiin ja elinkeinoihin. Saamelaiset ovat omistaneet oman alueensa, laidunmaat, kalastusvedet ja metsänsä. Ne ovat kuuluneet saamelaisille, Aikio sanoo.

– Nykyään tilanne on se, että Suomen valtio haluaa edetä kovasti ja nopeasti. Pelkään, että ensi vaaleissa neljän vuoden päästä tulee sellainen tilanne, että Saamelaiskäräjille pääsee paljon, hyvin paljon lantalaisia sisään laillisesti, Aikio sanoo.

Katso lisää asiasta tänään Yle Ođđasat -lähetyksessä tv1:ltä kello 15.15!