Robotti pyysi kaljalle ja kuunteli potilaan salaisuudet – ovatko asenteemme valmiina?

Kaikkia hoivarobotiikan mahdollisuuksia ei vielä tiedetä. Asenteet robotteja kohtaan ovat muuttumassa myönteisemmiksi, mutta tutkijan mukaan robottejakin kannattaa tarkastella kriittisesti.

tekniikka
Zora-robotti.
Ohjelmoitava ja ohjattava humanoidirobotti ei ole ihmisen korvike vaan apuväline.Niko Mannonen / Yle

KajaaniPolven korkuinen humanoidirobotti kysyi masennuspotilasta kaljalle. No mikäpä ettei, tuumi potilas. Myöhemmin robotin avulla saatiin selville, että masennuspotilas ei ottanut lääkkeitään vaan piilotti ne huoneeseensa.

Tämä esimerkki on Belgiasta, humanoidirobotin kotimaasta. Zora-robotti on QBMT:n ohjelmoima tuote, jonka kohderyhmää ovat niin lapset kuin vanhuksetkin. Fysioterapeutti Rauna Sirkkola tutustui Belgiassa Zoraan ja päätti perustaa yrityksen, joka tuo robotteja Suomeen.

– Näin robotin, ja tuli mieleen ajatuksia, että miten voisin tätä työssä hyödyntää. Tämä tarjosi sellaisia uusia mahdollisuuksia, että en voinut jättää tätä mahdollisuutta kokeilematta, sanoo Sirkkola.

Itä-Suomen yliopiston dosentti Mari Kangasniemi sanoo, että vielä ei ole tiedossa kaikkia hoivarobotiikan mahdollisuuksia. Humanoidirobotti Zora kuuluu niin sanottuun ajanviete- ja viihderobotiikkaan.

Se saattaa joillekin tuntua hassulta ajatukselta, että ihminen saattaa mieluummin kommunikoida robotin kanssa.

Rauna Sirkkola

– Jatkossa kiinnitetään enemmän huomiota terveydenhuollon toimintaan ja siihen, miten ammattihenkilöiden työtä voidaan automatisoida ja robotisoida. Tämän robotin tarkoituksena ei ole korvata kenenkään työtä. Tuollainen puolimetrinen ei ole niinkään tekemässä, vaan tuomassa jotain lisää hoitoon.

Kajaanin ammattikorkeakoulun robotiikkaseminaarissa tekniikan opiskelijoita kiinnosti muun muassa se, kuinka paljon humanoidirobottia voi ohjelmoida itse. Zoran käyttöön riittää edustajan mukaan normaalit atk-taidot, mutta samannäköistä NAO-robottia pitää käyttäjänkin osata ohjelmoida. Robotiikan opintoja tarjoavia oppilaitoksia kiinnostaakin nyt paljon erilaiset robotiikan mahdollisuudet.

Robotti tallentaa ja videoi

Humanoidirobottia käytetään yleisimmin kuntoutukseen, lasten tai vanhusten tanssittamiseen tai jumppauttamiseen. Tabletilla ohjattava robotti keskustelee juuri sitä, mitä sen käsketään puhua.

Jos robotin avulla saadaan vaikka lapsipotilas puhumaan tai masennuspotilas kaljalle keskustelemaan, se saattaa saada kuuloonsa myös sellaiset salaisuudet, joita potilas ei kertoisi ihmisille.

– Se saattaa joillekin tuntua hassulta ajatukselta, että ihminen saattaa mieluummin kommunikoida robotin kanssa. Niin se vaan on, että sellaisia ihmisiä on yllättävän paljon, jotka kokevat vaikeaksi kertoa ihmisille asioita, kertoo Rauna Sirkkola.

Zora-robotti.
Niko Mannonen / Yle

Robotti pystyy tallentamaan puhetta tai videoimaan, joten sitä voidaan käyttää seuraamaan vaikkapa jonkin tilanteen kehitystä. Onko eettisesti väärin, että robotin avulla houkutellaan kuntoutettava puhumaan?

– Se on alan ammattilaisen vastuulla ratkaista, mitä ihminen tilanteessa tietää ja ymmärtää. Robotti on suunniteltu niin, että se ei yksinään kerää tietoja vaan se on aina apuväline, jota ihminen omassa työssään käyttää ja hyödyntää, vastaa Sirkkola.

Hyvinvointia hoitajillekin

Hoivarobotteja alkaa olla jo Suomessa laaja kirjo. Osa liittyy juuri ajanvieterobotteihin ja sosiaaliseen robotiikkaan. Muistisairas saattaa saada päiväänsä piristystä vaikkapa lemmikkiä muistuttavasta hylkeestä.

– Koko ajan tulee uusia kaikki sovelluksia. Tutkimuksen ja teknologian mutta myös työntekijöiden asenteiden ja järjestelmien pitää olla valmiina siihen, että kokeillaan uudenlaisia asioita. Se on avain siihen, että robotiikkaa saadaan vietyä eteenpäin, sanoo Itä-Suomen yliopiston dosentti Mari Kangasniemi.

Terapiarobotti Vallu nukkuu.
Hylkeen näköinen hoivarobotti kommunikoi ihmisen kanssa.Hanne Kinnunen / Yle

Niin sanotut japanilaiset karhurobotit auttavat hoitajaa nostamaan vanhuksen sängystä.

– Niitä on tiettävästi vielä aika vähän Suomessa. Se on yksi tärkeä osa-alue, että roboteilla voidaan parantaa työntekijöiden työhyvinvointia. Ja se ei ole mikään vähäinen kysymys, muistuttaa Kangasniemi.

Se on yksi tärkeä osa-alue, että roboteilla voidaan parantaa työntekijöiden työhyvinvointia.

Mari Kangasniemi

Kaiken kaikkiaan Suomessa ollaan hoivarobotiikassa alussa. Kangasniemi korostaa, että työntekijöiden asenteiden ja järjestelmien pitää olla valmiina kokeilemaan uutta, kun sovelluksia, tutkimuksia ja teknologiaa tulee lisää.

– Tutkimusten mukaan asenteet ovat aika myönteisiä ja muuttuvat koko ajan myönteisimmäksi. Ilman muuta ratkaisujen, joita tarjotaan terveydenhuoltoon, pitää olla tarkoituksenmukaisia ja mielekkäitä. Niitä pitää pystyä katsomaan kriitisesti. Ei mitä tahansa minne tahansa, vaan tarkoituksenmukaisesti aina tiettyihin tarkoituksiin.