Ernesto Neton taide on shamanismin ja poliittisuuden outo avioliitto

Nykytaiteen museota Kiasmaa hallitsee tämän kevään brasilialaistaiteilija Ernesto Neton laaja näyttely. Neton suurissa tilateoksissa kuuluu Etelä-Amerikan alkuperäiskansojen ääni, ja taiteilija kritisoi kovin sanoin länsimaista kulutusyhteiskuntaa.

kulttuuri
Ernesto Neto
Jussi Mankkinen / Yle

Kiasman viidenteen kerrokseen astuessa tuntuu siltä, että maailma on muuttunut joksikin muuksi, tuntemattomattomaksi paikaksi. Tilaa hallitsee valtava, erivärisistä langoista kudottu maja, jossa pystyisi järjestämään keskisuuren rock-konsertin. Majan vieressä korkeuksia tähyää kummallinen puu, jonka biomorfiset hedelmät näyttävät harvinaisen perhoslajien toukkien koteloilta.

Niistä voisi kuoriutua ihmeellisiä asioita.

Kun Kiasman henkilökunnalta kysyy, missä teokset luonut taiteilija Ernesto Neto mahtaa olla, kuuluu vastaus, että tuolla taaempana suorittamassa jonkinlaista rituaalia.

– Kutsuin henkiä suojelemaan, ilmaisemaan boa-käärmeen valoa, parantamaan ihmiskuntaa ja auttamaan luontoa, Neto kertoo myöhemmin ja heiluttelee samalla jonkinlaista intiaanihelistintä.

– Haluan tuoda ihmiset takaisin onnellisuuden aikaan.

Ernesto Neto
Jussi Mankkinen / Yle

Kulttuuri vs. virtsaaminen

Ernesto Neto (s. 1964) kuuluu nykytaiteen kansainväliseen kärkeen. Hänen hauskasti vääntyilevissä teoksissaan on runsaasti viitteitä luonnon moninaisiin muotoihin ja usein niihin kuuluu oleellisena osana yleisön osallistuminen ja aktivointi. Neto haluaa tarjota katsojalle rauhoittavan, kaikille aisteille suunnatun pakopaikan meluisasta ja hälyisästä nykymaailmasta. Joissakin teoksissa on mukana myös tuoksu.

– Kun menet maalle tai ulos luontoon, tulet sieltä aina takaisin parempivointisena, koska luonnossa on parantavia voimia. Kaupungissa neljän seinän sisällä olemme etääntyneet alkuperäisestä olemuksestamme, Neto tähdentää.

– Saatat olla vaikkapa baarissa keskustelemassa kavereiden kanssa kulttuurista, ja keskustelu on kuin magneetti, joka vetää sinua puoleensa. Mutta sitten yhtäkkiä tulee pissahätä ja sinun on pakko poistua vessaan. Virtsaamisen tarve on osa sisällämme olevaa luontoa. Meidän täytyy lopettaa henkevä keskustelu, koska luonto kutsuu. Luonto on edelleen ihmisessä voimakkaampi asia kuin kulttuuri. Tämä tulee esille ihmiselämässä päivittäin.

Ernesto Neto
Jussi Mankkinen / Yle

Ayahuascan inspiroimaa taidetta

Viime vuosina Neto on sukeltanut syvälle Huni Kuin -intiaanien elämään ja perinteisiin, joihin kuuluu muun muassa shamanismi ja hallusinaatioita aiheuttava huumaava ayahuasca-rituaalijuoma. Neto kutsuu ayahuascaa "pyhäksi lääkkeeksi".

– Ayahuascan käyttöön liittyy valtava vastuu, koska sitä juomalla pääsee pyhyyden maailmaan. Ayahuascan nauttiminen on taitolaji, jota pitää ehdottomasti olla valvomassa shamaani, joka tietää mitä on tekemässä. Meillä on ayahuasca-seremonia Huni Kuin -heimon kanssa kerran kuukaudessa. Aine on tuonut minuun seesteisyyttä ja nyt pystyn kuuntelemaan ihmisiä paremmin kuin aiemmin.

– Kuinka paljon taiteessani on ayahuascaa? Sitä on joka ikisessä langanpätkässä, ihan jokaisessa millimetrissä. Ryhdyin käyttämään ayahuascaa kaksi ja puoli vuotta sitten, mutta kyseinen aine oli mukana teoksissani jo sitä ennen, vaikken sitä tiennytkään.

Ernesto Neto
Jussi Mankkinen / Yle

Symbolinen boa

Kiasmaan Neto on rakentanut muun muassa valtavan boa-käärmeen pään. Teos sisältää hurjan määrän symboliikkaa.

– Boa on valon ilmenemismuoto. Boa on opas ja opettaja, joka parantaa. Se pystyy olemaan sekä lähellä maata että korkealla puiden oksilla. Boaa leimaa hiljaisuus, se laulaa hiljaisuudesta. Boa ohjaa minun ja monien muidenkin ihmisten elämää, olen siitä täysin varma.

– Olen myös nähnyt parantavan rituaalin, jossa boalla on ollut merkittävä rooli: potilaan vartalo oli peitetty elävillä boa-käärmeillä. Boa liittyy symbolisesti myös ayahuascan käyttöön: ainetta käytettäessä boa ympäröi sinut, murskaa luusi, nielee sinut ja sitten näet valon.

Neto tietää myös suomalaisen shamanismin historiasta. Hän on opiskellut shamaanirumpuja saamentutkimuksen lehtorin ja saamelaisaktivisti Irja Seurujärvi-Karin kanssa.

– Suomalainen shamaani on päässyt rummuttamalla transsiin, muuttunut kalaksi ja mennyt toiseen maailmaan ja sieltä käsin parantanut ihmisiä. Tällaista shamanismi on ollut ja on kaikkialla maailmassa, myös Brasiliassa. Länsimaalainen tiedeyhteisö naureskelee shamanismille, mikä on suuri virhe. Me olemme lähtöisin shamanistisesta maailmasta, se on ollut kaikkien ihmisten alkukoti.

Ernesto Neto
Jussi Mankkinen / Yle

Kosketuksen voimaa

Ernesto Neton taiteessa oleellisena osana on usein interaktiivisuus. Teosten päällä voi maata, tai niiden sisälle voi astua. Neton mukaan kyse paitsi puhtaasta interaktiosta, myös taiteen arvottamisesta.

– Jos jotain ei voi koskea, se on arvokasta. Mitä tavoittamattomampi ihminen on, sen arvokkaampi hän on. Kyse on bisneksestä, eli koskemattomuudella mitataan arvoa. En halua olla tällaisessa mukana: haluan jakaa asioita ja haluan yhteisöllisyyttä.

Taiteilijaa kiehtoo myös iho ja sen rakenne.

– Ihoon liittyy kosketus, se kuinka koetaan kylmyys tai lämpö, se kuinka koetaan kättely. Iho on niin oleellinen osa elämäämme.

Ernesto Neto
Jussi Mankkinen / Yle

Sataprosenttisen poliittista taidetta

Neto kritisoi länsimaista kulutusyhteiskuntaa armottomin sanankääntein. Kuluttaminen on vihonviimeinen asia.

– Elämme maailmassa, jossa ihmiset tappelevat toisiaan vastaan. Olemme etääntyneet luonnosta ja tuhoamme planeettaamme. Elämme keskellä sosioekonomista kriisiä, taiteilija kartoittaa maapallon ongelmakenttää.

Neton mukaan olemme nyt tienristeyksessä.

– Sosiaaliset ongelmat kertovat, etteivät asiat mene oikeaan suuntaan. Haluammeko viedä maailmaa eteenpäin kuluttamalla yhä enemmän ja enemmän, vai haluammeko ryhtyä hengittämään rauhallisesti ja tulla onnellisiksi. Kuluttavat ihmiset eivät nimittäin ole onnellisia, heitä painostetaan hankkimaan rahaa, jolla voi ostaa tavaroita.

– Tarvitsemme toisenlaista tietä, ja mielestäni juuri intiaanit edustavat toisenlaista ääntä. Ja jumalan kiitos, heitä kaikkia ei onnistuttu aikoinaan tappamaan. Meidän on kuunneltava intiaaneja, he pystyvät parantamaan ja pelastamaan tämän planeetan. Mutta intiaanit eivät puhu kovalla, vaan hiljaisella äänellä.

– Jos nämä kaikki edellämainitut asiat yhdistää, taiteeni on tässä mielessä sataprosenttisen poliittiista, Neto painottaa.

Ernesto Neto
Jussi Mankkinen / Yle

Astronautista taiteilijaksi

Osa Ernesto Neton teoksista voisi hyvinkin olla lähtöisin ulkoavaruudesta, ja taiteilijan lapsuuteen liittyykin hauska knoppi.

– Muistan kun olin lastentarhassa, ja lastentarhanopettaja kysyi meiltä lapsilta että miksi haluatte isona. Oli 60-luvun loppu ja halusimme tietenkin astronauteiksi. Opettajan mielestä astronautti ei kuitenkaan ollut mikään ammatti. Jos olisin kertonut haluavani taiteilijaksi, olisikohan hän sanonut samalla tavalla, Neto hymyilee.