Journalismin ja mainoksen erottaminen vaatii silmää – "Ihminen ujutetaan tunteiden kautta mukaan"

Julkisen sanan neuvoston jäsen Ulla Järvi soimaa mediaa siitä, että journalistisen sisällön ja mainosten välinen raja on usein liian hämärä. Hänen mielestään yleisöltä vaaditaan nykyään entistä enemmän medialukutaitoa.

media
Tietokoneen näppäimistö.
Yle

Mediassa on viime päivinä keskusteltu journalismin luotettavuudesta. Myrskyn silmään on joutunut pörssiyhtiö Nokian Renkaat, joka onmanipuloinut talvi- ja kesärenkaiden testituloksia vuosien ajan. Yhtiö on lähettänyt lehtitesteihin paranneltuja testirenkaita, joita ei edes valmisteta.

Koko median luotettavuus perustuu siihen, että yleisö voi erottaa nopeasti, onko kyseessä mainos vai juttu.

Ulla Järvi

Julkisen sanan neuvoston jäsen Ulla Järvi kuitenkin uskoo, että journalismiin voi yhä luottaa.

– Onko sillä väliä, onko joku juttu mainos vai oikeasti lehti- tai radiojuttu? Sillä on kovastikin väliä. Koko median luotettavuus perustuu siihen, että yleisö voi erottaa nopeasti, onko kyseessä mainos vai juttu, Järvi sanoo.

Ulla Järven mukaan varsinkin tekstimainonta poikii nykyään Julkisen sanan neuvostoon reilusti kanteluja. Tekstimainonnalla tarkoitetaan esimerkiksi lehtijuttua tai -kuvaa, joka hämärtää ilmoituksen ja toimituksellisen aineiston rajaa.

– Yleisöltä vaaditaan nykyään entistä enemmän medialukutaitoa. Ihmiset suuttuvat, kun he huomaavat tekstimainontaa.

Jutun näköinen mainos saa paremmin huomiota

Ulla Järven mukaan on hyvin mahdollista, että esimerkiksi kustantaja saattaa lisätulojen toivossa painostaa lehden toimitusta hämärtämään mainonnan ja journalismin välistä rajaa.

Meillä on esimerkiksi isoja lehtitaloja, jotka kouluttavat tällaiseen sisällöntuotantoon toimittajia, tiedottajia ja mainostajia.

Ulla Järvi

– Meillä on isoja lehtitaloja, jotka kouluttavat tällaiseen sisällöntuotantoon toimittajia, tiedottajia ja mainostajia. Jos lehdessä on jutun näköinen mainos, sen äärellä viivytään kauemmin. Aiheeseen tutustutaan paremmin, kun ihminen ujutetaan tunteiden kautta mukaan.

Järvi toivoo, että toimituksissa ja omistajien keskuudessa muistettaisiin säilyttää selkeä raja ilmoitusten ja journalistisen sisällön välillä.

– Esimerkiksi viime päivien kohu-uutisessa Nokian renkaista nähdään, mihin se johtaa, kun tarina on tärkeämpi kuin totuus, Järvi toteaa.

Julkisen sanan neuvoston asema on edelleen vankka

Tiedetoimittajien liiton pääsihteeri Ulla Järvi puhui Salossa järjestetyssä seminaarissa kaupallisen ja journalistisen sisällön rajamaista. Puheenvuorossaan hän muun muassa rinnasti Yleisradion ja Aku Ankan. Molemmista on kanneltu Julkisen sanan neuvostoon piilomainonnan takia.

Neuvoston asema on vakuuttava ajassa, kun totuus ja valheet seikkailevat keskenään.

Ulla Järvi

Yleisradio sai neuvostolta vapauttavan tuomion, mutta Aku Ankka -lehden tuomio oli langettava. Syynä oli vuonna 2014 lehden välissä julkaistu mainosliite (siirryt toiseen palveluun), jonka ei katsottu eroavan riittävästi lehden muusta sisällöstä. Aku Ankka -lehti reagoi tuomioon Järven mielestä riemukkaalla tavalla.

– He uutisoivat saamansa päätöksen viemällä Akun ja Roopen tuomiolle, jossa nämä rötöstelijät saivat ankarimman mahdollisen rangaistuksen. Se on oikein hyvää mediakulttuuria; se kertoo siitä, että JSN elää ja voi hyvin. Neuvoston asema on vakuuttava ajassa, kun totuus ja valheet seikkailevat keskenään.