Radio on tuonut jumalanpalveluksia koteihin jo 90 vuoden ajan

Tänä vuonna tulee täyteen 90 vuotta radioituja jumalanpalveluksia Yleisradiossa. Radiokirkot ovat edelleen Yle Radio 1:n kuunnelluimpien ohjelmien joukossa. Vuosittain Yle radioi toistasataa kristillistä jumalanpalvelusta.

kulttuuri
Isä Ioannis Lampropoulos saarnaa Ilomantsin ortodoksisessa kirkossa.

Yleisradio lähetti ensimmäistä kertaa jumalanpalveluksen radiossa Tampereen tuomiokirkosta 12. syyskuuta 1926. Samana päivänä radioitiin myös ruotsinkielinen palvelus Helsingistä Johanneksenkirkosta. Kun nämä ensimmäiset palvelukset lähetettiin, Yleisradio oli tehnyt lähetystoimintaa vasta kolmen päivän ajan.

Ensimmäinen Ylen radiokirkko oli releointi Tampereen radioyhdistyksen lähetyksestä, sillä yhdistys oli lähettänyt jumalanpalveluksia jo puolentoista vuoden ajan. Muutaman yhteisen tuotannon jälkeen Yle ryhtyi tekemään radioinnit äänitystä myöten itse.

Evankelis-luterilaisten jumalanpalvelusten lisäksi ryhdyttiin radioimaan ortodoksisia palveluksia vuonna 1929. Ensimmäinen ortodoksinen palvelus lähetettiin kirkkoslaavinkielisenä vuonna 1929 Tallinnasta Virosta. Pian myös ortodoksisia palveluksia lähetettiin Suomesta suomeksi.

Vapaiden suuntien palveluksia lähetettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1945. Vuonna 1954 radioitiin ensimmäinen Pelastusarmeijan palvelus ja vuonna 1969 ensimmäinen katolinen jumalanpalvelus.

Jumalanpalvelusten radiointia myös vastustettiin, sillä niiden pelättiin vähentävän kirkossa kävijöiden määrää ja toimituksen hartautta. Kirkot vakiintuivat kuitenkin osaksi radion ohjelmistoa.

– Jumalanpalvelukset ovat vakiintunut osa suomalaisen, pohjoismaalaisen ja jopa eurooppalaisen julkisen palvelun ohjelmistoa ja ovat edelleen yleisön suosiossa, luonnehtii julkaisujohtaja Ismo Silvo.

Vain talvisodan alussa säännölliseen jumalanpalvelusten radiointiin tuli lyhyt katkos. Sota-aikana ohjelma tehtiin yleensä salatusta paikasta ilmapommitusvaaran takia.

Ääniauto Pertunmaalla kirkon edessä.
Yleisradion ääniauto Pertunmaalla noin vuonna 1930.Yle

Nyt äänessä kristilliset kirkot, laajeneeko valikoima?

Laki velvoittaa Ylen lähettämään hartausohjelmia. Jumalanpalveluksia Ylen kanavilta kuuli viime vuonna 129 kertaa. Nämä ovat kristillisten yhteisöjen toimituksia.

– Suomessa hartausohjelmat on tulkittu rajatuksi kristillisiin kirkkokuntiin. Aikojen saatossa on muodostunut tämä kokoonpano, jotka hartauksia pitävät. Siinä Yleisradio ja toimijat kuuntelevat Suomen ekumeenista neuvostoa. Edellytyksenä on pidetty myös sitä, että on rekisteröitynyt uskonnollisten yhdyskuntien rekisteriin, perustelee Ismo Silvo.

Pyyntöjä ei niinkään tule muilta uskontokunnilta, vaan suomalaisilta, jotka pyrkivät edistämään monikulttuurisuutta.

Ismo Silvo

Ylen hallintoneuvostossa on keskusteltu, ketkä hartauksia ja palveluksia Ylen kanavilla saavat pitää. Hartausohjelmien pidosta osaltaan päättää hartausohjelmien valvontaelin, johon kuuluvat Ylen lisäksi Suomen evankelis-luterilainen, ortodoksinen ja katolinen kirkko sekä vapaat kirkkokunnat.

Aika ajoin nousee keskusteluun kysymys, pitäisikö esimerkiksi islamin ja juutalaisuuden toimituksia lähettää radioissa.

– Näitä pyyntöjä ei niinkään tule näiltä muilta uskontokunnilta vaan suomalaisilta, jotka pyrkivät edistämään uutta monikulttuurisuutta Suomessa. Muutama vuosi sitten oli laajempi keskustelu näiden hartausohjelmien laajentamisesta muun muassa hallintoneuvostossa. Silloin todettiin, että pitäydytään nyt näihin kristillisiin kirkkokuntiin, Silvo kertoo.

Hartausohjelmien valvontaelimen puheenjohtajana toimiva Silvo pitää mahdollisena, että radioitavien palvelusten valikoima laajenee joskus.

– Tärkeintä on tietysti se, kuinka tämä uskontoyhteisö itse kokee voivansa harjoittaa hartautta radioaalloilla. Joissain uskontokunnissa ei ole voimakkaana se, että ikään kuin etänä radion kautta uskontoa harjoitetaan, vaan mieluummin joissain paikoissa, Silvo kuvailee.

Kirkot pysyvät Ylen kanavilla, julkaisujohtaja uskoo

Sunnuntaiaamun kirkot radiossa ovat hyvin kuunneltuja. Kello 10 alkava luterilainen palvelus on Yle Radio 1:n toiseksi kuunnelluin ohjelma, heti Ykkösaamun jälkeen. Sunnuntain kaksi jumalanpalvelusta tavoittavat yhteensä 210 000 ihmistä (KRT/Finnpanel).

Nämä ovat osa suomalaista kulttuuritarjontaa ja elämänmenoa.

Ismo Silvo

Ajoittain uskonnollisia sisältöjä on myös vaadittu pois Ylen ohjelmistosta.

– Toistaiseksi tämä on kirjoitettu voimassaolevaan lakiin. Nythän käydään Yle-laki -keskustelua yhteiskunnassa. Uskoisin kuitenkin, että tämä tehtävä edelleen Ylellä säilyy, mutta Yleisradion tehtävän määrittelyn yhteydessä tämäkin keskustelu saattaa nousta esille, Silvo sanoo.

Ylen tehtävien rajaamista kannattavissa puheenvuoroissa usein mainitaan, että hartausohjelmat kuuluvat niihin tehtäviin, jotka Ylen on hoidettava. Myös Silvo on luottavainen radioitavien palvelusten jatkoon.

– Nämä ovat osa suomalaista julkisen palvelun tarjontaa, osa suomalaista kulttuuritarjontaa ja elämänmenoa. Uskon, että palveluksia on vielä pitkään Ylen kanavilla, Silvo arvioi.

Radiointien 90-vuotiasta historiaa juhlistetaan syyskuussa jumalanpalveluksella sekä aihepiirin ohjelmilla radiossa ja televisiossa. Tapahtumapaikka on sama, mistä radioinnit Ylellä saivat alkunsa, eli Tampereen tuomiokirkko.