Ensin Charlie Hebdo, sitten Germanwings ja lopulta Aylan – kuvanveistäjä Pekka Jylhälle riitti

Taitelijaprofessori ja kuvanveistäjä Pekka Jylhä teki hukkuneesta pakolaispojasta näköisveistoksen.

kuvataide
Pekka Jylhän teos.
Kunnes meri hänet vapauttaa -teos.Ilpo Vainionpää / Helsinki Contemporary

Pekka Jylhän mitta tuli täyteen viime syyskuussa. Silloin media julkaisi kuvan pienestä, kuolleesta syyrialaispojasta, joka makasi vatsallaan vedenrajassa kasvot alaspäin.

Pekka Jylhä.
Taiteilijaprofessori Pekka Jylhä.Antti Haanpää / Yle

Aylan Kurdi -niminen poika hukkui, kun Kreikan saaristoon matkalla ollut pieni pakolaisvene kaatui merellä.

– Kun näin Aylanin kuvan lehdessä, tajusin, että tämä on se juttu. Vuosi 2015. Siitä tuli näyttelyni juoni, Jylhä toteaa.

Kuvanveistäjä alkoi tutkia hukkuneen pakolaispojan tapausta perin pohjin.

– Minulle ei riitä suru. Minun on tehtävä jotain asian eteen, Jylhä sanoo Aylan-pojan kuolemasta.

Jylhän teos Kunnes meri hänet vapauttaa seisoo Helsinki Contemporary -gallerian suurimmassa tilassa kaksi muuta teosta seuranaan.

Lasisessa vitriinissä makaa 3D-tulostuksella komposiitista tehty Aylanin näköisveistos kuin suoraan viime syksyn uutiskuvista.

– Halusin olla uskollinen sille tunnelmalle, joka kuvista välittyi.

Jylhä puhuu meren valtavasta luonnonvoimasta. Yöllisestä myrskystä, joka tyyntyi aamuksi.

– Halusin vain dokumentoida tapahtuman. Ollauskollinen merelle ja pojalle.

Pekka Jylhän teos.
Matka-teos on tehty hanhensulista ja teräksestä.Ilpo Vainionpää / Helsinki Contemporary

Kaikki räjähti silmille

Ennen Aylanista kertovaa veistosta Jylhä oli jo ehtinyt tehdä tulevaa näyttelyään varten kaksi teosta, jotka viittasivat ihmisiä kohdanneisiin tragedioihin Euroopassa.

Toinen teos Kynän suru kommentoi pilapiirroslehti Charlie Hebdon toimitukseen tehtyä terrori-iskua ja toinen Germanwingsin lentäjän tekemää joukkomurhaa.

– Kynän surussa sulat kuvaavat luovuutta, joka on kuin linnun lento, Jylhä sanoo.

Vanhanaikaista mustekynää muistuttava, hanhensulista koostettu veistos viittaa loukattuun sananvapauteen.

Pekka Jylhän teos.
Kynän suru -teos.Ilpo Vainionpää / Helsinki Contemporary

– Se oli kova isku kuvaa ja sanaa kohtaan, Jylhä toteaa.

Seuraavaksi taitelijan pysäytti saksalaisen Germanwings-lentoyhtiön perämiehen tekemä joukkomurha.

– Se tuntui niin traagiselta.

Turmassa kuoli 150 ihmistä.

– Joku tekee itsemurhan, ja ottaa mukaan sekä miehistön että matkustajat, Jylhä miettii.

Suomen tunnetuimpiin kuvanveistäjiin kuuluva Jylhä toteaa, että hänen aikanaan Suomessa on ollut rauhallista. Jylhä täytti kuusikymmentä viime vuonna.

– Mitään suurempia katastrofeja ei ole ollut ja sitten yhtäkkiä kaikki räjähtää silmille.

Pääkallot peliin

Jylhän tuore näyttely We Have Inherited Hope – the Gift of Forgetting esittelee taitelijan kahden viime vuoden työn tuloksen.

Mukana on Jylhältä tuttuja ilmavia veistoksia. Seinällä tikittää valtaisa ”kello”. Olemme perineet toivon unohtamisen lahjan -teoksessa viisari kiertää ”kellotaulua”, jossa numerot on korvattu eläinten pääkalloilla.

Talviasuista, valkoista jänistä usein teoksissaan käyttävä Jylhä muistuttaa, ettei hänen töitään varten ole koskaan tapettu yhtään eläintä.

Pekka Jylhän teos.
Pekka Jylhä ei pääse jäniksistä eroon. And They Took Selfies as They Ate Carrots -teos.Ilpo Vainionpää / Helsinki Contemporary

– Olen ollut siitä hyvin tarkka.

Kun ensimmäiset jänikset ilmestyivät Jylhän näyttelyihin, osa yleisöstä kauhistui. He luulivat, että jänikset oli tapettu taiteen vuoksi. Pian teosten yhteyteen ilmestyi tietoisku jänisten alkuperästä.

– Minua varten niitä ei ole koskaan ammuttu.

Tällä kertaa vakavia aiheita käsittelevän Jylhän näyttelyssä on myös humoristinen juonne.

Vieraat voivat ottaa selfien jäniksen kanssa, tosin kamera on jäniksen käpälässä.

Jänis on seurannut Jylhää jo vuosia eikä hän näytä pääsevän siitä lainkaan eroon.

– Se on joku sellainen juttu, jonka kautta olen pyrkinyt kertomaan minulle tärkeistä asioista.

Pekka Jylhä.
Vuosi 2015 muutti kaiken.Antti Haanpää / Yle