Tuusniemen kunnanjohtaja ehdottaa: ”Johtajahaun julkisuutta pitäisi rajata”

Julkisen sektorin johtajahaun julkisuus karsii hakijoiden määrää, uskoo Toni Auvinen. Julkisen haun ongelmallisuudesta on keskusteltu paljon ammattipiireissä.

Kotimaa
Tuusniemen kunnanjohtaja Toni Auvinen poseeraa seinän vieressä, jossa lukee Tuusniemi.
Toni Auvinen

Julkisen sektorin johtajahaun julkisuus karsii hakijoiden määrää, uskoo Tuusniemen kunnanjohtaja Toni Auvinen. Hän pitää jo itse hakuvaihetta niin kuluttavana, että moni jättää hakemuksen laittamatta.

– Julkisuus tuo tullessaan tietyn leiman, vaikka syyt valitsematta jättämiseen olisivat olleet jopa hakijasta riippumattomat. Avoimen arvostelun myötä epäasiallisuudet korostuvat ja myös haettavaan työhön liittymättömiä ominaisuuksia saatetaan arvostella, harmittelee Auvinen.

Myös Pohjois-Savon ELY-keskuksen ylijohtaja Kari Virranta uskoo, että julkisuus saattaa rajata hakijoiden joukkoa jonkin verran.

Julkisuus tuo tullessaan tietyn leiman, vaikka syyt valitsematta jättämiseen olisivat olleet jopa hakijasta riippumattomat.

Toni Auvinen

– On kuitenkin aika inhimillistä, että ei haluta olla riepoteltavana lehdissä ja julkisuudessa, jos hakee jotain paikkaa, ymmärtää Virranta.

Julkiset hakuprosessit herättävät asiatonta keskustelua

Virrannalla itsellään on myös kokemusta pitkistä, raskaista ja julkisista hakuprosesseista. Aikoinaan TE-keskuksen johtajan haku kesti yli puoli vuotta ja uutisia aiheesta tehtiin melkein viikoittain.

ELY-keskuksen ylijohtajana jo useamman vuoden ajan työskennellyt Virranta muistuttaa, että valituksi tulemisen jälkeen haun julkisuus ei tunnu kovin merkittävältä, mutta valitsematta jääminen on eri asia.

– Siinä varmasti miettii, että mikä oli vikana, kun ei tullutkaan valituksi. Kyllähän siinä nimi väkisellä kuluu, myöntää Virranta.

Sekä Virranta että Auvinen kertovat, että julkisen haun ongelmallisuudesta on keskusteltu paljon ammattipiireissä. Auvisen mukaan julkiset hakuprosessit herättävät asiatonta keskustelua sellaisten keskuudessa, joilla ei ole hakuprosessin kanssa mitään tekemistä.

– Julkiset hakuprosessit ovat myös tiedotusvälineille herkkua, luetuimpia ja eniten kommentoituja juttuja, joista ei mielellään luovuta, napauttaa Auvinen.

Asialla on kaksi puolta

Auvinen sanoo, että hakuajan päättyminen on vasta ensikosketus hakijoiden ja valitsijoiden välillä. Yhteisymmärrys lopputuloksesta syntyy myöhemmin parhaiten ilman julkisuuden tuomaa lisäväriä. Hänen mielestään julkisten virkojen haun julkisuutta pitäisikin rajata.

– Jos kaikkia hakijoita ei julkistettaisi heti hakuajan päättymisen jälkeen, voisi mukaan ilmoittautua monipuolisempia hakijoita, ehdottaa Auvinen.

Virrannan mielestä on vaikea sanoa, että mitä asialle voisi tehdä. Toisaalta voisi sopia tai säädösperusteisesti todeta, että hakijatiedot eivät ole julkisia. Toisaalta hän ymmärtää avoimuuden periaatteiden tärkeyden.

Pitää tietää, että ketä ihmisiä on tarjolla johonkin tehtävään. Tätä on erittäin vaikea rajata.

Kari Virranta

– Pitää tietää, ketä ihmisiä on tarjolla johonkin tehtävään. Tätä on erittäin vaikea rajata, puntaroi Virranta.

Auvinen puolestaan uskoo, että kyse on enemmän perinteistä kuin käytännön tarpeista. Hänen mielestään hakijoiden nimien tuominen julkisuuteen ei tuo minkäänlaista lisäarvoa lopputuloksen kannalta, jos hakuprosessi toteutetaan ammattimaisesti.

– Julkistamista perustellaan avoimuudella, mutta todellisuudessa avoimuus voi tässä asiassa tulla vastaan liian aikaisessa vaiheessa.

Aihe nousi alun perin esiin Toni Auvisenblogissa (siirryt toiseen palveluun), jossa hän käsitteli johtajavalintojen piilottamista.