"Näyttelijä ahmi hampurilaisia ja joi voisulaa" – rankkuuden taivastelu tympii näyttelijöitä

Oscareissa näyttelijät saavat saavat usein tunnusta erityisesti fyysisesti rankoista rooleistaan. Myös lehtien palstoille päätyvät usein työn vaatimat ruumiilliset muutokset. Elina Knihtilän ja Outi Mäenpään mukaan näyttelijäntyössä kiinnitetään huomio usein epäolennaiseen.

elokuvat
Elina Knihtilä ja Outi Mäenpää
Outi Mäenpää ja Elina Knihtilä puhuivat haastavista rooleista Tähtihetkessä.

Leonardo DiCaprion rooli The Revenant -elokuvassa tarjosi lehdistölle mässäiltävää. DiCaprio värjöttelemässä pakkasessa ja syömässä raakaa maksaa kiinnosti. Usein palstatilaa saa näyttelijäntyön fyysinen puoli, laihdutukset mehupaastoineen ja lihotukset pikaruokakuureineen, puhumattakaan hauiksen kasvatuksesta.

Näyttelijäntyön professorin, näyttelijä Elina Knihtilän mukaan median ja katsojan on helppo tarttua ulkoiseen ja näkyvään muutokseen.

– Luulen, että näyttelijät itse asiassa vaivaantuvat tästä. Itse ainakin koen kiusaannuttavana sen, että olen fyysisesti muuttanut olomuotoani lihottamalla tai laihduttamalla. Ei ole olennaista nostaa esiin, että minulta lähti hiukset ja pudotin kiloja, se on vain valmistautumista rooliin. Haluaisin puhua sisällöstä enemmän.

Näyttelijä Outi Mäenpään mielestä DiCaprion erämaaselviytyjän roolin ruumiillisen rankkuuden hehkutus on hyvä esimerkki miesten sankaritarinasta.

– Rooli kuulostaa jatketulta armeijakokemukselta. Kyllä naisetkin voivat kertoa synnytyskokemuksiaan. Mutta syvällisellä tasolla roolin psykologinen kaari on aina fyysistä rankempi.

Ei ole olennaista nostaa esiin, että minulta lähti hiukset ja pudotin kiloja.

Elina Knihtilä

Knihtilä muistuttaa, että elokuvat, jotka näyttäytyvät katsojalle ruumiillisesti kovina roolisuorituksina, eivät ole koko totuus.

– Ison luokan Hollywood-tuotanto on satojen ihmisten työpanoksesta kiinni. Esimerkiksi DiCicapriosta on pidetty erittäin hyvää huolta kuvauksissa, siihen ei ole varaa, että häneltä edes nilkka nyrjähtäisi ja kuvaukset seisahtuisivat. Kaikki tehdään hyvin hallitusti ja turvallisissa olosuhteissa.

Knihtilän mukaan ei ole ihme, että näyttelijät kiittelevät vuolaasti ihmisiä ympärillään. Kukaan näyttelijä ei pelasta koko elokuvaa. On vaikea saada palkintoa, jos ei ole hyvää pohjaa; käsikirjoitusta, ohjaajaa ja muuta työryhmää.

Elokuvien markkinoinnissa kuitenkin hyödynnetään usein juuri näyttelijän muodonmuutoksia ja koettelemuksia kuvauksissa. Näyttelijänsuoritusta mystifioidaan.

Psyyken äärirajoille

Outi Mäenpään mukaan kiinnostavin ja samalla haastavin rooli on sellainen, jossa näyttelijä on tekijä, joka ei pelkästään tue toista roolia.

– Valitettavasti naiset ovat usein äitejä, rakastajattaria tai siskoja, jotka tuovat jotain elokuvan miesroolille. Sellaiset roolit ovat tylsiä, joissa olet tasainen, rauhallinen ja leivot aina pullaa.

Roolin psykologinen kaari on aina fyysistä rankempi.

Outi Mäenpää

Mäenpää sanoo, että hänen uralleen mahtuu muutama todella kiinnostava rooli. Erityisesti mieleen ovat jääneet Musta jää -draamatrillerin kostoa janoava aviovaimo ja Sovinto-draaman alkoholistin rooli.

Sovinnossa esitin epävakaata ja päihderiippuvaista persoonaa. Se oli todella mielenkiintoista, sain mahdollisuuden mennä syvälle oman psyyken äärirajoilla, mutta tiesin, että selviän sieltä kyllä takaisin.