Moni karaokelaulaja ei tiedä mitä tekee – yllätyshyvää tiedossa

Karaoke on parhaimmillaan terapiaa, jossa voi näyttää pitkää nenää huonoille kokemuksille koulun laulukokeista tai huutaa pois tuskan parisuhteen särkymisestä. Pahimmillaan karaoken positiivisuus kääntyy harkinnan pettäessä mitä julmimmaksi pilkaksi.

ilmiöt
Paula Lehtomäki laulaa karaokea.
YLE

Karaokelaulu tuottaa hyvinvointia ja terapoi ihmistä. Samalla terapiaan osallistuu yleisö suomalla laulajalle tämän kaipaamaa hyväksyntää. Laulamisessa tunteet ovat hyvin vahvasti mukana, sanoo professori Antti Juvonen Itä-Suomen yliopistosta.

– Laulaminen on sellainen laji, jossa ihminen paljastaa itsestään hyvinkin herkkiä asioita. Monesti karaokelaulannassa näkee, että siinä on kyse hyvinkin vakavista tunteiden ilmaisusta. Laulun sanat voivat tietenkin olla viesti. Siinä voi olla parin etsimistä, yksinäisyyden purkamista tai eron tunteiden avaamista ja niihin helpotuksen hakemista.

Juvonen on tutkinut karaokea osana työtään Savonlinnan kampuksella, jossa hän keskittyy taito- ja taideaineiden pedagogiikkaan.

– Karaoke tuottaa hyvinvointia. Se on suurimmalle osalle harrastajia spontaania toimintaa, johon kytkeytyy oma heittäytyminen ja positiivinen asenne. Siihen kuuluu hupia, leikkimielisyyttä ja hyväksynnän ilmapiiriä, sanoo Juvonen.

Nyt sitä on viitenä iltana viikossa ja tuntuu että se ei kaikille edes riitä.

Hanna Kuvaja

Olennaista on, että kaikki pääsevät laulamaan ja kaikkia kannustetaan, sanoo Juvonen.

– Heikkojakaan laulajia ei pilkata, eli jokainen joka uskaltaa laulaa, on jo eräällä tavalla voittaja.

Tutkijan tieto elää myös käytännössä, sanoo ravintolayrittäjä Hanna Kuvaja Sotkamosta. Hänen Kantis-ravintolassaan lauletaan karaokea viitenä iltana viikossa.

– Koskaan ei yleisö buuaa kenellekään tai sano, että älä ikinä enää mene tuonne. Laulamaan pääsee aivan millä taidoilla tahansa.

Karaokeharrastajissa on monenlaisia tyyppejä. Ensikertalainen saattaa tarvita rohkaisua ennen lavalle menoa.

– Monet ottavat vähän rohkaisua tai menevät porukalla. Mutta en minä tietenkään voi tietää, kuka on ensi kertaa lavalla, sanoo Kuvaja.

Löysin rantein tai pipo kireällä – ja kaikkea siltä väliltä

Juvonen tyypittelee karaokeharrastajat ainakin kolmeen osaan.

– Jotkut menevät baariin, ottavat pari kaljaa tai enemmän, ja sitten riittävästi rentoutuneena uskaltautuvat laulamaan. Sitten on näitä, usein hyvinkin taitavia laulajia, jotka eivät ota mitään alkoholia, vaan tulevat yksistään laulamaan. He tulevat usein omalla porukalla, jotka kannustavat entistä enemmän.

Kolmas tyyppi on erilainen, kilpailuhenkinen ja tavoitehakuinen karaokelaulaja.

– He tähtäävät kilpailuihin ja niiden voittamiseen ja sitä kautta laulajan uralle. He suhtautuvat karaokeen hyvin vakavasti.

Karaokessa niitä huonoja kokemuksia päästään purkamaan ja se saattaa aikuisiällä vielä korjata musiikkiminä -käsitystä ja musiikillista itseluottamusta

Antti Juvonen

Karaokella voi olla negatiivinen vaikutus, jos itsekritiikki pettää hurmaantuessa hyväksyvään palautteeseen, sanoo Juvonen.

– Voi olla, että hurmaantuu niistä aplodeista ja menestyksen tuntemuksista niin, ettei enää kykenekään realistisesti arvioimaan omia suorituksiaan. Saattaa tulla katkeria pettymyksiä.

Television laulukilpailut voivat olla pettymyksistä suurimpia.

– Esimerkiksi Idolseissa on ollut sellaisia yrittäjiä, joilla ei todellisuudessa ole suuria edellytyksiä siihen, mitä siellä vaaditaan laulamiselta. Silloin karaoken hyvää tekevä vaikutus kääntyy päälaelleen – voi joutua yleisen pilkan tai naurun kohteeksi.

Jotkut pääsevät ponnistamaan karaoken kautta laulajan uran alkuun, mutta yksinkertaista se ei ole, sanoo Juvonen.

– Siirtymien karaokelaulusta suoraan ammattimaiseen laulajan esiintymiseen ei ole mikään helppo polku, koska osaamisen taso on aika kapea.

Karaokessa ihminen voi parantaa itsensä

Kun laulu on tavoitteetonta, sen merkitys kasvaa tavalliselle ihmiselle jopa niin, ettei ihminen itse tiedä terapoivansa itseään. Esimerkiksi kouluaikoina syntyneitä musiikkitraumoja voidaan purkaa karaoken avulla huomaamattaan. Laulukokeet ovat voineet jäädä ikuisesti mieleen kokemuksena, joka on muuttanut suhtautumista musiikkiin negatiiviseksi.

– Karaokessa niitä huonoja kokemuksia päästään purkamaan ja se saattaa aikuisiällä vielä korjata musiikkiminä-käsitystä ja musiikillista itseluottamusta, sanoo Juvonen.

Vaikka karaokessa ei kilpailisi, on siinä aina mukana pieni tähtielementti. Huomion kohteena olo tekee hyvää.

– Sen muutaman minuutin jaaplodien ajan saa kokea, miltä tuntuu, kun on ikään kuin tähtenä, sanoo Juvonen.

Ravintoloitsija Hanna Kuvaja baarissaan.
Ravintoloitsija Hanna KuvajaHeikki Rönty / Yle

Eikä huvittelun tai itseterapoinnin tarve ole ainakaan vähentymässä. Karaokea halutaan laulaa yhä enemmän, sanoo ravintolayrittäjä Hanna Kuvaja.

– Aloitin reilu 11 vuotta sitten yrittäjänä tässä nykyisessä paikassa Sotkamossa. Silloin oli karaokea kahtena iltana viikossa. Nyt sitä on viitenä iltana viikossa ja tuntuu, että se ei kaikille edes riitä. Ja kysellään, miksi ei päivälläkin saisi laulaa, koko ajan pitäisi saada laulaa. Mutta kaikki eivät pitäisi siitä, että meillä olisi aamusta iltaan karaokea.

Voi olla, että hurmaantuu niistä aplodeista ja menestyksen tuntemuksista niin, ettei enää kykenekään realistisesti arvioimaan omia suorituksiaan.

Antti Juvonen

Karaoke tuo liikevaihtoa

Karaoken merkitys on iso paitsi ravintolalle, myös asiakkaille, sanoo Kuvaja.

– Vaikutus liikevaihtoon olisi kymmeniä prosentteja, jos karaoke jäisi pois. Toinen kuvaava esimerkki on livemusiikin puolelta. Meillä elävä musiikki on tavallisesti alakerrassa ja karaoke yläkerrassa. Jos yläkerrassa esiintyy joku trubaduuri tai vastaava, karaokea laulamaan tulleet ihmiset lähettelevät soittajille lappusia, joissa pyydetään heitä lopettamaan, että karaoke pääsisi alkamaan.

Kuvajan baarissa karaoken hoitaa erillinen ohjelmatoimisto. Illan aikana kuullaan 80–90 lauluesitystä. Monet kappaleet ovat vaihtuneet, mutta muutamat kappaleet ovat melkein jokailtaisia ja liki ikuisia.

Kun kysyn Kuvajalta, kuinka monta kertaa hän on kuullut Paula Koivuniemen kappaleen Aikuinen nainen, hän tyrskähtää nauruun – ja miettii, olisiko se tuhansia vai satoja kertoja. Silti sanat eivät ole jääneet mieleen, ehkä juuri siitä syystä.

– Voi olla, että osa kerroista on mennyt toisesta korvasta sisään ja samoin tein toisesta ulos.