Opettaja: Lukemaan oppineen lapsen on hyvä nähdä lukevia aikuisia

Kemin Syväkankaan koululla on jo yli 20 vuotta pidetty keväällä lukutaitojuhla, jossa juhlimisen kohteina ovat lukutaidon saavuttaneet ekaluokkalaiset. Opettajan mukaan lukutaito kaipaa tukemista senkin jälkeen, kun lukemaan on kerran oppinut.

lukutaito
Ekaluokkalaiset esiintymässä lukutaitojuhlassa
Kati Siponmaa / Yle

Ensimmäistä luokkaa opettava Taina Tarvainen laskeskelee, että koululla on nyt 21 kertaa järjestetty lukutaitoa huomioiva juhla.

Juhlavalmisteluissa keskiössä ovat ihan uudet kirjat, jotka juhlan päätteksi päätyvät uusille omistajilleen. Opettaja on käynyt ostamassa ne yhdessä vanhempainyhdistyksen edustajan kanssa, sillä tänä vuonna kirjat kustansi vanhempainyhdistyksen hankkima sponsori.

Ekaluokkaa käyvä Milja ottaisi mielellään sellaisen kirjan, jossa kerrottaisiin minkälaista avaruudessa on.

Kun se oppilaan lamppu syttyy, niin se on aivan mahtava tunne myös opettajalle – edelleen.

Taina Tarvainen

– Se oli aika kiva, kun opin täällä koulussa lukemaan. Luen joskus kotona kirjoja iltasaduksi, Milja kertoo.

Luokkakaveri Bertta sanoo, että hyvä satu on sellainen, joka ei ole liian pelottava.

– Muuten voi nähdä pahoja unia, Bertta sanoo.

Kaiken pohja on juhlimisen arvoista

Tarvaisen opettamassa luokassa on kaikkiaan 27 oppilasta, ja kaikki osaavat lukea.

– Tietenkin iso luokka luo omat haasteensa. Parhaimmillaan opettaminen on, kun voi olla oppilaan kanssa kahden ja työskennellä siinä yhdessä. Sitten kun se oppilaan lamppu syttyy, niin se on aivan mahtava tunne myös opettajalle – edelleen, Tarvainen hymyilee.

– Lukutaito on kaiken a ja o. Siitähän tämä lukutaitojuhlan pitäminenkin lähti, kun ensimmäistä kertaa ekaluokkaa aikoinaan opettanut Arto Ainonen huomasi, miten vaativaa ja tärkeää työtä alkuopetuksessa tehdään. Ja kun esimerkiksi urheilusuorituksestakin palkitaan, niin miksi ei tällaisesta, joka luo pohjan kaikelle loppuiäksi, Tarvainen kysyy.

Opettaja uskoo esimerkin voimaan. Lukemaan oppineen lapsen on hyvä nähdä lukevia aikuisia.

– Olen sitä mieltä, että ei yläkouluikäiselle lapselle kannata antaa ensimmäistä kertaa kirjaa käteen ja ihmetellä, jos se ei kiinnosta.

– Yhdessä lukemista ja asioista keskustelemistakaan ei kannata unohtaa. Se on sellaista sanojen pariin johdattelua.