1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Luontoväki pelkää: Hämeenlinnan Evon retkeilyalueella kirves on jo puun juurella

Hämeenlinnan Evon retkeilyalueen metsät ovat vaarassa kun valtio etsii tulonlähteitä, varoittaa Suomen luonnonsuojeluliitto. Samoin liitto pelkää luontopalvelujen heikentyvän kun metsähallituslakia uudistetaan.

Kotimaan uutiset
Kesäistä kuusimetsää Hämeenlinnassa Evolla.
Markku Karvonen / Yle

Metsähallituslain uudistamista vastustava adressi on kerännyt poikkeuksellisen paljon allekirjoituksia, niitä on kohta jo 100 000.

Luonto- ja retkeilyjärjestöt ovat pelänneet lakiesityksen vaikutuksia ja yrittäneet tuoda esiin uhkia.

Jokainen tietää, että metsässä joka on juuri käsitelty, ei retkeilijän ole hyvä liikkua.

Ilpo Kuronen

Helsingin Sanomien torstainen uutinen oli lisäjärkytys.

Sen mukaan maa- ja metsätalousvaliokunta toisi viime hetkessä hallituksen esitykseen vielä muutoksia, kuten ympäristöministeriön vaikutusvallan pienentämisen Luontopalveluissa ja palvelujen rajaamisen ja rahoituksen uudelleenjärjestelyjen.

Luonnonsuojelualueiden hallinta siirtyisi näin pois Luontopalveluilta.

Hämeenlinnan Evon retkeilyalueesta voi olla huolissaan, arvioi Suomen luonnonsuojeluliiton johtava asiantuntija Ilpo Kuronen.

Hän sanoo, että lähes kaikilla retkeilyalueilla voi harjoittaa talousmetsien kaltaista metsätaloutta niiden ollessa taloustoiminnan piirissä.

Kurosen mukaan tavallisen retkeilijän suurin huoli on Metsähallituksen Luontopalvelut -yksikön heikentäminen.

Rahan takia retkeilyalueillakin kirves heiluu?

– Lähes kaikki retkeilyalueet on sijoitettu Metsähallituksessa taloustoimintaan, ne eivät ole siellä missä ovat luonnonsuojelualueet. Monissa retkeilyalueista harjoitetaan lähes normaalin kaltaista metsätaloutta, Kuronen kertoo.

– Suurempi uhka mikä retkeilyalueisiin kohdistuu on se, että Metsähallituksen tulee tulouttaa valtion kassaan entistä enemmän rahaa. Retkeilyalueillakin suoritetaan talousmetsiin kuuluvia hakkuita. Jokainen tietää, että metsässä joka on juuri käsitelty, ei retkeilijän ole hyvä liikkua eikä siellä mustikka kasva.

Kuronen varoittaa, että jos Luontopalvelut -yksikön asema ja ympäristöministeriön asema heikkenevät, silloin tavallisen kansalaisen retkeilypalvelut, luonnonsuojelupalvelut ja virkistyskäyttö heikkenevät.

Luonnon rahastaminen kansanedustajien käsissä

Lounais-Hämeessä sijaitsevan Tammelan Liesjärven ja Torronsuon kaltaisiin kansallispuistoihin ei lakiesityksessä kohdistu erityistä uhkaa.

Heihin pitää nyt vedota, että retkeilyalueet siirrettäisiin pois talouskäytön piiristä.

Ilpo Kuronen

– Keskiviikkoaamun tiedon mukaan uhkana on, että luonnonsuojelualueista voidaan mahdollisesti ottaa joitakin osia talouskäyttöön. Aina kun luonnonsuojelualue on perustettu, se on lakiin perustuva.

Kuronen muistuttaa, että ennen kuin alueelle voidaan mennä tekemään jotain muuta kuin mitä järjestyssäännössä on sanottu, vaatii se lainmuutoksen. Metsähallituslaki ei sinänsä muuta luonnonsuojelualueiden asemaa, ellei luonnonsuojelulakia muuteta.

– Viime kädessä metsähallituslain muutoksesta päättävät maa- ja metsätalousvaliokunta sekä eduskunta. Heihin pitää nyt vedota, että retkeilyalueet siirrettäisiin pois talouskäytön piiristä, jolloin niillä ei tehtäisi taloudellisin perustein hakkuita.

Metsähallitus tekee valtiovarainministeriölle esityksen kuinka paljon he voivat tulouttaa. Ministeriö tekee puolestaan esityksen hallitukselle ja hallitus taas eduskunnalle.

– Jos eduskunnassa budjetissa Metsähallituksen tuloutusvaatimus on pienempi, se merkitsee pienempää tarvetta hakkuille ja samalla pienempää painetta retkeilyalueille, pähkäilee Suomen luonnonsuojeluliiton johtava asiantuntija Ilpo Kuronen.

Lue seuraavaksi