Näkökulma: Lukutaidoton kunnan elätti

Suomi on kasvattamassa sukupolvea, joka ei jaksa tai osaa lukea kuin kolme riviä tekstiä, saatikka kirjoittaa kuin oman nimensä. Työtön, köyhä ja vieläpä lukutaidoton kunnan elätti. Tämäkö on tulevaisuus Itä-Suomen kunnissa, kysyy toimittaja Pasi Peiponen.

Kotimaa
Pasi Peiponen.
Pasi Peiponen.Yle

Hyvä lukutaitoinen lukija. Otsikossa ei ole kyse 1800-luvusta vaan pahemmasta – vuodesta 2016.

Yhtenäinen, lukutaitoinen Suomi on jakaantumassa täällä Itä-Suomessa lukutaitoisiin ja lukutaidottomiin nuoriin.

Sattuu ja sattuu pahasti. Esimerkki tulee vieläpä koulusta, jota itse olen käynyt 70-80-luvulla.

Karua luettavaa tuosta kotikoulustani löytyi Kainuun Sanomista. Toimittaja Timo Kyllösen *jutussa Kuhmon Tuupalan yläkoulun äidinkielen *opettaja Marja-Stiina Suihko kertoo havainnoistaan:

– Netin käyttö on vienyt nuorilta ajan ja mielenkiinnon lukea pitkiä tekstejä. Sen seurauksena nuorten taito kirjoittaa ja rakentaa tekstiä on tullut rapisemalla alas.

– Osalle oppilaista yksikin kirja lukuvuodessa on liikaa. Näin sanoo alan äidinkielen ammattilainen Kainuusta (KS 1.3.2016).

Jakaako netin merkitys lukutaidon kehittymisessä myös opettajia? Ilmeisesti.

Erilaisen näkökulman asiaan tuoYlen jutussa tutkija Sari SulkunenJyväskylän yliopistosta. Nuorten nettilukeminen on monipolvisempaa kuin ollaan ymmärretty ja netin syyttely lukutaidottomuudesta ei johda mihinkään.

Pitkät ja sitkeät ovat naulat itäsuomalaisen lukutaidon ruumisarkussa. Ne eivät lupaa hyvää.

Pasi Peiponen

Millä tiellä oikein olemme?

Yhtä kaikki, lukutaidon tilanne on todella huono osalla nuorista. Ja pahempaa on tulossa?

Tällä menolla Itä-Suomeen ja kenties koko maahan on kasvamassa sukupolvi, joka ei kohta osaa lukea kuin kolme riviä tekstiä, saati kirjoittaa kuin oman nimensä. Erittäin lupaavaa.

Työtön, köyhä ja lähes lukutaidoton kunnan elätti. Tämäkö on pahin kauhukuva Itä-Suomen kunnissa?

Kaukana tästä ei olla.

Tutkija Inga Arffman Jyväskylän yliopistosta totesi Ylen haastattelussa syksyllä 2015 selvittäessään vuoden 2012 PISA-tutkimuksen tuloksia:

– Lukutaidon taso on heikentynyt eniten huono-osaisimpien perheiden lapsilla. Hyväosaisissa perheissä lukutaidon taso sen sijaan on pysynyt yleensä erinomaisena, Arffman toteaa.

Vuoden 2012 PISA-tutkimuksesta on jo aikaa. Mikä tilanne on nyt? Tuskin parempi.

Syntymässä on uusi kahtiajako yhteiskunnassa: toimeentulevat ja lukutaitoiset, köyhät ja uuslukutaidottomat.

Ovatko hallitus, eduskunta tai puolueet ja etujärjestöt huolestuneet asiasta ja ryhtyneet toimiin? Eivät ole.

Luku- ja kirjoitustaitoa pidetään Suomessa niin itsestäänselvyytenä, että opettajien ja tutkijoiden hätää ei haluta uskoa.

En kadehdi tulevia aikoja.

Koulu pakotti ja opetti lukemaan

Kainuun Sanomien juttu kertoo peruskoulusta, jota itse olen käynyt reilut kolme vuosikymmentä sitten. Tuon ajan kouluputki lukioon asti opetti ja vahvisti lukemaan kirjallisuutta. Minua lukeminen kiinnosti. Lämmin kiitos siitä viisaille äidinkielenopettajille.

Ilman koulun pakottavaa kannustusta, ilman omaa innostusta lukemiseen minusta ei olisi tullut tv-toimittajaa. Enemmän kuin elokuvien ja television katsomisesta, hyötyä ammatissa on ollut lukemisesta. Läpi vuosien, läpi kaikenlaisen kirjallisuuden.

Tämä on totuus: alussa on sana, oma äidinkieli ja kirja. Ajattelemisen ja ymmärtämisen avaimet.

Hyvät suomen maikat, olo on todella voimaton. Mitä tehdä nuorten luku- ja kirjoitustaidon haudalla?

Ei naurata, ei hekotuta toivo paremmasta. Sellaista ei nimittäin taida tulla.

Jos epäilette moista, kiitos että jaksoitte lukea vielä tämän: Kainuun kunnista Kuhmossa ja Hyrynsalmella oli työttömyysaste vuodenvaihteessa 22,5 prosenttia. Kainuussa työttömänä oli 17,9 prosenttia ja Pohjois-Karjalassa 18,3 prosenttia työnhakijoista.

Pitkät ja sitkeät ovat naulat itäsuomalaisen lukutaidon ruumisarkussa. Ne eivät lupaa hyvää.

Luku- ja kirjoitustaitoiset voivat laittaa nimensä muistokirjaan, lukutaidottomat – käykää toki peremmälle. Te olette osa tätä yhteisöä.

Kirjoittaja työskentelee tällä hetkellä Pohjois-Karjalasta käsin.