Noin 1 500 onkijaa marssi Joensuun SM-pilkkiin – osanottajia neljännes huippuvuosista

Joensuun SM-pilkki houkutteli noin 1 500 kalastajaa Pyhäselän jäälle lauantaina. Edessä oli ankara kisa, koska lumisen jään paksuus on noin 60 senttimetriä ja pimeässä vedessä kalojen narraaminen on vaativaa.

luonto
Pilkkijät marssivat jonossa Pyhäselän jäälle SM-kisoihin.
Jouki Väinämö / Yle

Joensuun SM-pilkki käynnistyi lauantaiaamuna varsin mukavassa säässä. Lämpötila oli juuri ja juuri pakkasen puolella, tuulta ei juuri nimeksikään ja pilivipoutaa.

Sää oli asiallinen, mutta pilkkijöillä oli edessä ankarat kalastusolosuhteet. Kymmenien reikien kairaaminen lumen ja sohjon peittämään noin 60 senttiä paksuun jäähän vaatii kuntoa ja voimaa.

Noin 1 500 kilpailijaa marssi Pyhäselän jäällä hitaasti mutta määrätietoisesti kohti lähtöaluetta. Kilpailualueen kauimmaiseen kolkkaan Liperin puolelle oli matkaa noin 7 kilometriä.

Jotkut olivat valmistautuneet kipaisemaan kovaa vauhtia kisa-alueen perukoille. Toiset taasen jäivät lähelle kisakeskuksena toimivaa Joensuun ravirataa.

Pertti Melto oli saapunut Joensuun SM-pilkkiin Imatralta kalakavereidensa Veikko Timosen ja Esko Seppäsen kanssa. He edustavat The Wuoksi Fishing Clubia, jonka Pietarissa asuneet englantilaiset perustivat Imatralle 1800-luvun puolella.

Nämä miehet olivat päättäneet, että on turha mennä merta edemmäksi kalaan. He olivat istahtaneet vain noin 100 metrin päähän lähtöalueen reunasta.

Miehet ovat rautaa 

Pertti Melto oli kisoissa mukana 20. kertaa. Kavereilla oli vuorossa jo noin 30. reissu.

– Veteraanisarjassa ollaan. Ja iän puolesta ollaan veteraaneja ihan viimeisen päälle. Sata vuotta hyvin lähellä, Melto virnistää.

Ikämiehet muistelevat, että edellisessä Joensuun SM-pilkissä 30 vuotta sitten kilpailijoita oli noin 6 000. Melto arvelee, että yksi syy SM-kisojen osanottajamäärän rajuun vähentymiseen on se, että palkinnot ovat huonompia kuin ennen.

Iän puolesta ollaan veteraaneja ihan viimeisen päälle.

Pertti Melto

– Palkinnot oli silloin alkuvuosina todella hyvät. Mutta nämä on menny ihan rihkamas, Melto sanoo.

– Se on se maine enää mikä tulee, kaverukset säestävät.

Ja porukka on vanhentunut.

– Nuoria ei tule sillä vauhdilla kuin meidän aikaan. Nuoria on onneksi mukana, mutta se on kyllä pieni prosentti, Pertti Melto tuumii.

Pertti Melto (vas.), Veikko Timonen ja Esko Seppänen matkasivat SM-pilkkiin Imatralta.
Imatralaiset Pertti Melto (vas.), Veikko Timonen ja Esko Seppänen ovat SM-pilkin veteraaneja. Jouki Väinämö / Yle

Kevennettyjä vieheitä

SM-pilkin kaltainen valtakunnallinen tapahtuma on tärkeä kauppa- ja markkinointipaikka kalastusvälineiden valmistajille. Suomen mestaruudesta kisaavat kalastajat ovat todellisia asiantuntija-asiakkaita.

Keveämpi uinti antaa aina paremmin kalaa.

Kusti Mikkonen

Kajaanilainen Kusti Mikkonen oli tullut kauppaamaan uutuuspilkkiään, kevennettyä Mosari Tasuria.

– Se on kokoonsa nähden kevennetty. Tämä minun malli on kevennetty 63 prosenttia.

Viisi senttimetriä pitkä tasapainopilkki painaisi normaalisti 22 grammaa, mutta nyt se painaa 8,5 grammaa. Mitä hyötyä keveydestä on?

– Isommalla koolla saadaan keveämpi uinti. Ja keveämpi uinti antaa aina paremmin kalaa, Kusti Mikkonen selittää.

Miten viehe ui, kun se on raskas?

– Se ei ui millään tavalla. Se on vaan yks möntti, vuosikymmeniä vieheitä valmistanut Kusti Mikkonen vastaa.

Kajaanilainen pilkinvalmistaja Kusti Mikkonen oli tuonut SM-pilkkiin uusimmat tasapainopilkkinsä.
Kajaanilainen vieheen valmistaja Kusti Mikkonen oli matkannut asiantuntevien asiakkaiden luokse. Jouki Väinämö / Yle

Mestaria poltteli

SM-pilkin "markkinoilla" oli mukana myös nastolalainen Sami Kainulainen. Hän myi valmistamiaan pilkkejä ja tapsimorreja.

Varamies lähti mun tilalle järvelle. Olisi mieli tehnyt.

Sami Kainulainen

Kainulaisen voi kiistatta seisoa tekemiensä morrien takana, koska hän on henkilökohtaisen sarjan Suomen mestari vuodelta 2009 ja voittanut useita joukkuemestaruuksia. Myyntikojun tiskin takana kainalosauvojen varassa seisonutta mestaria harmitti se, että hän ei voinut olla mukana kisassa.

– Kyllä polttelee, polttelee. Varamies lähti mun tilalle järvelle. Olisi mieli tehnyt.

– Joensuusta on hyvät muistot vuodelta 1986. Silloin olin nuorten sarjassa mukana ja hopeamitali tuli, Sami Kainulainen kertoo.

"Ei jämiä lapsille"

Pilkkikisojen osanottajakato mietityttää myös Kainulaista. Ennen oli esimerkiksi isoja työpaikkaseuroja, joista lähdettiin linja-autolla SM-pilkkiin.

– Nyt samat naamat näkyy vuodesta toiseen. Uusia ei tähän lajiin löydy. Kilpailuvietti on jäänyt vanhemmilta päälle. Ehkä nuoremmat tykkää lähteä huvikseen kalaan pienellä kaveriporukalla.

Niille pitää antaa parhaat välineet, että innostus saataisiin aikaiseksi.

Sami Kainulainen

Sami Kainulaisen mukaan tärkeintä on myönteisen ensikokemuksen saaminen pilkkimiseen. Jos ei ensimmäisellä kerralla saada kalaa, niin ei ehkä toista tai kolmatta kertaa viitsitä lähteä pilkille. Oleellista on se, että nuorilla pitää olla käytössä hyvät kalastusvälineet.

– Olen monesti nähnyt sellaisia tilanteita, että vanhemmat tai isovanhemmat antaa lapsille niitä jämiä, mitä on ite hylätty. Ei hän se ole oikein. Niille pitää antaa parhaat välineet, että innostus saataisiin aikaiseksi, mestaripilkkijä ja vieheen valmistaja Sami Kainulainen neuvoo.

SM-pilkkijöitä Pyhäselän jäällä Joensuussa.
Pyselän jäällä olisi mahtunut pilkkimään isommallakin porukalla. Jouki Väinämö / Yle