Verhojen vetäjä sai niskoilleen naapurin kiukun – "en voinut kuin nauraa"

Kaappien kolisteleminen ja verhojen vetäminen olivat lahtelaiselle kerrostaloasukkaalle liikaa. Nimetön huutelu rappukäytävän ilmoitustaululla korjaa kuitenkin harvoin ongelmia ja voi kiristää naapureiden välejä. Fiksuin peliliike olisi etsiä naapurin kanssa meluongelmiin ratkaisua yhdessä.

Kotimaa
Lappu kerrostalon rappukäytävässä.
Minna Tormonen

Kerrostalon rappukäytävän ilmoitustaululla käyty kirjeenvaihto yllätti lahtelaisen Minna Tormosen, 40. Kahden lapsen äidin mukaan kerrostalossa on yleensä melko rauhallista, eikä naapureista kuulu omaan kotiin ääniä mitenkään häiritsevästi.

Normaaleja elämisen ääniä, kuten imurin kolahtelua, kuuluu joskus, hän kertoo.

Joitakuita asukkaita muiden kodeista kantautuvat äänet kuitenkin ilmeisesti häiritsevät. Rapun ilmoitustaululla on viime aikoina ollut useita lappuja, joissa valitetaan kotieläinten äänistä, "kaappien kolaamisesta" ja verhojen vetämisestä hiljaisuuden aikaan.

Siinä meni Tormosen raja. Hän ei voinut olla kirjoittamatta omaa vastaustaan kolistelusta valittaneelle.

Lapun kirjoittaja varmaan kuuntelee tosi tarkkaan verhojen vetämiset.

Minna Tormonen

– En voinut kuin nauraa. Viesti oli hirveän koominen. Rupesin miettimään, että lapun kirjoittaja varmaan kuuntelee tosi tarkkaan verhojen vetämiset.

Tormonen myöntää myös, että hänen perheessään on hyvinkin voitu syyllistyä naapurisovun horjuttamiseen.

– Meiltä todellakin kuuluu näitä kiellettyjä ääniä. Vedämme verhoja kiinni vielä iltakymmenen jälkeenkin ja kaapeillakin saatamme kolata.

Asunnossa on myös eläimiä. Joskus koira haukkuu ja lapset juoksevat.

Arjen tuomioistuimet kokoontuvat verkossa

Isännöintiliiton mukaan elämisen äänet ovat ikiongelma, johon tuskin löytyy ratkaisua koskaan. Verhojen aukomiseen ja sulkemiseen sekä vessassa käymiseen vaikka keskellä yötä on oikeus jokaisella, huomauttaa viestintäpäällikkö Annukka Lehto.

Lehto uskoo, että rappukäytävien ilmoitustaululla on helppo purkaa ärtymystä siihen, että omassa asunnossa joutuu sietämään myös muiden elämisen ääniä.

Jos ajatellaan, että asun tässä vain hetken, silloin saa varmasti herkullisia riitoja aikaiseksi.

Annukka Lehto

– Post it -lapuilla on helppo rähistä anonyymisti ja avautua siitä, mikä pännii. Ihmiset haluavat purkaa asioita.

Lehdon mielestä valituslappujen teippaaminen rapun seinälle lienee harvinaistumassa. Nykyään asukkaat avautuvat mieltään painavista asioista taloyhtiöiden Facebook-ryhmissä.

Keskustelu on vilkasta etenkin suurissa kaupungeissa, joissa on isoja taloyhtiöitä.

– Ne ovat eräänlaisia arjen tuomioistuimia, joissa asiat voivat ratketa itsestään. Talon seinällä keskustelu ei jatku, mutta verkossa kyllä. Siellä ihmiset yrittävät keskenään ratkoa ongelmia.

Tosin aina somekeskusteluissa sävy ei pysy asiallisena.

– Siellä räiskyy ja saa helposti silmilleen. Somessa keskustelu myös laimenee helposti, Lehto sanoo.

Isoissa yhtiöissä, joissa asukkaat vaihtuvat usein, kommentointikynnys muiden tekemiseen voi ylittyä helpommin.

– Jos ajatellaan, että asun tässä vain hetken, silloin saa varmasti herkullisia riitoja aikaiseksi.

Naapuria ei osata tai haluta ottaa huomioon?

Lahtelainen Minna Tormonen asuu Lahden talojen vuokra-asunnossa. Kyseessä on Lahden suurin vuokrataloyhtiö, jonka asunnoissa asuu noin 10 000 ihmistä.

Valituksia naapureista tulee viikottain, ja suurin osa koskee melua. Myös naapurin autonparkkeeraustaidoista, porraskäytävässä möykkäämisestä ja esimerkiksi asiattomuuksien huutelusta parvekkeelta valitetaan.

Varoitus tepsii aika hyvin.

Matti Koskinen

Yhtiö opastaa asukkaita ottamaan ensin itse asiallisesti yhteyttä häiriön aiheuttajaan. Naapurin ovikelloa voi mennä pimpottamaan tai sujauttaa postiluukusta kirjeen, jossa kerrotaan, mikä häiritsee.

Jos asukkaat eivät saa ratkaistua ongelmaa keskenään, vuokrataloyhtiö puuttuu peliin. Selvitykset aloitetaan, kun useampi naapuri valittaa samasta häiriöstä.

Metelin aiheuttaja voi saada toiminnastaan huomautuksen tai kirjallisen varoituksen, joka voi pahimmassa tapauksessa johtaa vuokrasuhteen päättämiseen.

– Harvoin joudumme turvautumaan sanktioihin. Varoitus tepsii aika hyvin, isännöintipäällikkö Matti Koskinen sanoo.

Valitusten määrä ja aiheet ovat Koskisen mukaan vakiot. Ihmisten huomaavaisuudessa hän sen sijaan näkee petrattavaa.

– Naapurin huomioiminen on rapautunut. Samoin ymmärrys siitä, millaiset elämisen äänet kantautuvat naapuriin.

"Korvatulpat korviin"

Kerrostalossa normaali eläminen ja siitä aiheutuvat äänet kuuluvat asiaan, ja niitä pitää sietää. Hiljaisuuden aikana on syytä välttää turhaa melun aiheuttamista kuten pyykinpesua.

Esimerkiksi vuorotyöläinen saa kuitenkin käydä yölläkin tarvittaessa suihkussa. Vessassa saa käydä mihin vuorokaudenaikaan tahansa.

Meiltä todellakin kuuluu näitä kiellettyjä ääniä.

Minna Tormonen

Vuokra-asunnossa perheideen asuva lahtelainen Minna Tormonen aikoo jatkossakin vetää ikkunaverhot kiinni hiljaisuuden aikana, jos siltä tuntuu. Hänen mielestään kuitenkin epäsopivaan käytökseen saa ja pitää puuttua, jos naapurin elämöinti häiritsee.

Tormosen mukaan hänen asuintalostaan on aiemmin häädetty yksi asukas, jolle kerrostaloasumisen äänet olivat liikaa ja joka tarkkaili muiden tekemisiä jatkuvasti.

Tormonen vinkkaa, että ehkä nimettömien lappujen rustaamista hyödyllisempää olisi pimpottaa naapurin ovikelloa ja kertoa kohteliaasti, jos jokin häiritsee.

– Paras olisi käydä keskustelemassa, mutta ehkä ihmiset eivät vain uskalla. Parasta on pitää elämisen äänet normaalina. Jos ahdistaa, korvatulpat korviin.