Hyppää sisältöön

Osamaksukauppa osin väistymässä – vaihtoehtoina erämaksu tai korttikauppa

Ketjujen kauppaamat kortit ja erämaksu ovat asiantuntijan mukaan korvaamassa perinteisen osamaksukaupan. Aivan tyystin osamaksukauppa ei ole hyytynyt. Sen viimeisiä linnakkeita ovat suuremmat ostokset, kuten autot ja veneet. Rajalliset maksukortit puolestaan herättävät Kuluttajaliitossa kritiikkiä.

Kuva: Joona Korpi / Yle

Kuluttajaliiton johtava lakimies Tuula Sario  sanoo, että tänä päivänä perinteisen osamaksukaupan kohteena ovat isot ja kalliit tavarat.

– Harva meistä menee käteisellä autoa ostamaan. Useimmitenhan annetaan vanha vaihdossa ja tehdään osamaksusopimus lopusta.

Autoja ja veneitä pienemmissä tavaroissa puhutaan nyt erämaksamisesta, joka on korvannut osamaksun, sanoo Sario. Hänen mukaansa asia näyttäytyy asiakkaan kannalta samanlaisena, pääoma maksetaan erissä.

– Osamaksussa myyjä pidättää itsellään esineen omistusoikeuden, kunnes se on kokonaan maksettu. Jos velka jää maksamatta, esimerkiksi rahoitusyhtiö voi ottaa esineen pois. Erämaksussa omistusoikeus siirtyy ostajalle heti, velka maksetaan erissä. Jos velka jää maksamatta, myyjä voi hakea tavaraansa vaikkapa ulosotolla. 

Korttikaupassa varjopuolensa?

Tuula Sario nimeää erämaksamisen ikävimmäksi puoleksi liikkeiden ostajalle tarjoamat yksipuoliset kortit

– Yleensä ne on sidottu siihen liikkeeseen, toisin kuin kansainväliset luottokortit. Niillähän voi ostaa mistä tahansa liikkeestä ja asiakas voi miettiä, mistä tavaransa ostaa.

Sarion mukaan tällaisia kortteja myydään etenkin huonekalu- ja kodinkoneliikkeissä.

Vaikka sinulla olisi kassillinen rahaa mukana, niin sinä lähdet pois sen kassillisen kanssa.

Tuula Sario

– Vaikka sinulla olisi kassillinen rahaa mukana, niin sinä lähdet pois sen kassillisen kanssa. Varsinkin vanhemmat asiakkaat eivät ymmärrä mitä siellä tapahtui. Lopputulos on se, että on nimi paperissa ja heillä on luottokorttisopimus. Se on sen liikkeen tai liikeryhmän korttisopimus.

Sarion mukaan summan voi maksaa kerralla, tai erissä, jolloin se jatkuu automaattisesti luottosopimuksena.

Ikävyys tuleekin sitten, jos joutuu yllättäen hankkimaan vaikka tiskikoneen rikki menneen tilalle. Siinä helposti käyttää jo myönnettyä luottoa, sanoo Sario.

– Silloin ostopäätös ei olekaan rationaalinen, että ostaa tarvitsemansa laitteen tai liikkeestä, mistä saa sen edullisimmin. Se on pakko ostaa liikkeestä, josta korttikin on, jos muuta rahaa ei ole.

Rahaton asiakas voi mennä toiseen liikkeeseen ja hankkia uuden kortin, jolla ostaa tarvitsemansa.

– Se onkin huono juttu. Sellaisella henkilöllä, jolla on vaikeuksia hallita rahoja, lähtee helposti liikkeelle kierre.

Sarion mukaan myyjä saa tehdyistä luottokorttisopimuksista provision.

 – Sen takia niitä niin hanakasti tyrkytetäänkin. Meille soittelevat paljon nimenomaan vanhemmat ihmiset. He eivät ole lainkaan ymmärtäneet saaneensa huonekaluostoksilla luottokortin. Näitä tulee kymmeniä vuosittain.

Kun ihminen on kortin ottanut, kuuluu Sarion ohje seuraavasti:

– Maksakaa loppuun ja leikatkaa kortti kahtia. Ongelmia voi myös ratkoa kuluttajariitalautakunnassa.

Minimilyhennys voi olla kympin kuussa

Lakimies Tuula Sarion mukaan mikään laki ei määrittele korttiluoton minimilyhennyserää. Loppusumma saattaa nousta suureksi, jos 500- 600 euron esineitä maksellaan vaikkapa kymmenen euroa kuussa.

– Siihen tulevat korot ja joka ikiseen lyhennykseen liittyy lyhennysmaksu. Kympistä jää lyhennykseen lopulta muutama euro, loppu on kaikkea muuta.

Sarion mukaan ihmisten taloudellinen lukutaito on heikko.

Kympistä jää lyhennykseen lopulta muutama euro, loppu on kaikkea muuta.

Tuula Sario

– Ei nähdä sitä, että tavaran hankkiminen ei tule yhtään halvemmaksi tällä tavalla. Se tulee monta kertaa kalliimmaksi. Toki, jos maksaa luottonsa pois kerralla ensimmäisen laskun saatuaan, silloin siihen ei tule näitä kuluja. Mutta harvapa meistä siihen pystyy.

Kortteja markkinoidaan Sarion mukaan sillä, että perustamiskuluja ei tule. 

– Firmat laskevat sen varaan, että ihmiset eivät maksa sitä kerralla pois. Ja vaikka maksaisivatkin, kortti jää jäljelle ja he saavat asiakkaan. Väitän, että ne laskevat sen niin hyvin, että asia pitää paikkansa, sanoo johtava lakimies Tuula Sario Kuluttajaliitosta.

.
.